”Ilvestarinoita neljällä vuosikymmenellä”
”Tarina-Ilves” tarinat, luotaavat läpi aikajanaa, jonka olen saanut ilvesten kanssa matkaa taittaa, eri tavoin. Tarinat, joiden innoittajina ovat ilveskissat, luovat toivoa – toivoa villin luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Näissä tarinoissa tarinankertoja liikkuu myötätunnon symbioosissa, luontosuhteen metamorfoosissa ja tunteiden monimuotoisessa kirjossa. Olevaisuudessa, jonka muotoutuminen sai suuntansa 1960-luvun villissä luonnossa – takametsien tarzanin seikkailuissa, ja joka jatkuu edelleen…
Tarinat kuljettavat kuulijoita ilvesten mukana Kumuvuoren louhosta – kuusen juurelle, ilvesten kotimetsään. Tarinat kuljettavat kuulijoita Näätäsuon täydellisessä rauhassa sekä rauhan muuttumisessa, elämän kamppailuksi. Tarinat avaavat orpojen ilvesten kohtaloita, pelastumista, elämän jatkumoa. Mutta tarinat saattavat myös koskettaa, herättää tunteita – vapauttaa olevaisuutta kahleista. Tarinoiden matkassa tunteet liikkuvat vihasta – suruun, pelosta – iloon ja nimeämättömistä kosketuksista – yhteiseen kokemukseen villin luonnon kanssa.
Ilvestarinoiden menu
Ilvestarinat ovat kuin sateenkaari, jonka värimaailma kuvaa aikajanaa -1960 luvulta, tähän päivään. Värit ovat luontosuhteen kerrostumia ja ilmentymiä. Värit ovat tarinasta riippuen symbioosin metamorfoosia sekä kertojassa tapahtunutta hioutumista, suhteessa villiin luontoon.
Ilveksen sateenkaari tarinoissa rakentuu syntymästä, kuukausien jälkeisestä itsenäistymisestä, villinä ja vapaana olemisesta ja lopulta ikiaikojen uneen laskeutumisesta. Elämänkaari, yksilöstä riippuen, nivoutuu tapahtuneiden muutosten, vaihtuneen tilan ja ympäristön sopeumissa.
Yhdistettynä ilveksen ja kertojan symbioosi, kuvaa matkaa villissä luonnossa, yksilö- ja ryhmäseuranta tilanteissa, persoonallisuuden ja temperamentin yksilöityessä, vuodesta -1994 alkaen. Tarinat kuvaavat menneiden vuosien kohtaamisia, kosketuksia sekä kokemuksia.
Ilvesmetsän rytmit Ilvesmetsän rytmit, supisuomalainen ilvesrumpu ja sen rytmit, ovat tervehdys ilvesten kotimetsästä, improvisaation kuljetellessa äänimaisemaa, liimaten sen sillä hetkellä kerrottavana olevaan tarinaan. Ilvesrummun kumu ja äänikudokset, ovat tarinaa, tarinoiden sisällä.
Veljeni-Ilves runot, syventävät tarinoiden monimuotoisuutta. Runot ilveskissoista ovat syntyneet kohtaamisissa, elokuun kuutamossa, yöllä – taapetumkalvon heijastuksista.
Kuvat ilveskissoista tuovat tarinoiden villin elollisen, kerrontahetkeen. Kuvat jatkavat tarinaa – täydentäen sitä. Kuvat ovat hiljaisia viestintuojia ilvestenkotoa, niiden elämästä ja elämän jatkumosta mutta myös ajanlaskun pysähtymisestä – kaiken päättymisestä, paitsi muistojen.
Ilveksen puheen tarinoihin tuovat itseoikeutetusti ilvekset. Mitä olisikaan ilvestarinat ilman ilvesten omaa ”puheenvuoroa”, ilman ilvesten omia kommentteja, ilman niiden tuomaa tervehdystä, ilvesten kotimetsästä.
Ole hyvä! Näistä aineksista, näistä rakentuvat ainutlaatuiset ilvestarinat, yhteisen symbioosin aikajanalta. Tule kuulolle. Astu ilvestarinoiden metsään, kuusen juurelle, villieläinten valtakuntaan. Paikkaan, jossa ihminen on vierailija – mutta toivottu sellainen.
Kissanristiäisistä – turuille, toreille ja aitovierille
Ilveskissat ovat vuosien saatossa matkanneet turuille, toreille ja aitovierille, jo yli 1 400 tarinaesityksen myötä. Tarinat ovat kiertäneet suurilla festareilla, kissanristiäisissä, synttäreillä, pikkujouluissa, messuilla, pienillä kaupunki festareilla, päiväkeskuksissa, päiväkodeissa, kouluilla, pöhheikössä nuotion ympärillä, runotapahtumissa sekä kaduilla, puistoissa ja puutarhoissa. Lähde mukaan! Tule kuulemaan ja kokemaan jotain ainutlaatuista, jotain erilaista, jotain sellaista, joka kumpuaa ilvesten innoituksesta, ystävyydestä, syvästä symbioosista, ihmisen metamorfoosista ja molemmin puolisesta luottamuksesta. Luottamuksesta, jota ei petetä. Lupauksesta, jota ei peruta. Liitosta – joka on ikiaikainen.
Tarinat eivät ole ilveksen käyttäytymiseen syventyviä
Tarinat eivät ole syvällistä ilveksen biologiaa, ekologiaa tai etologiaa, vaikka muruja, toki näistä kaikista tarinoiden osana on. Tarinat poikkeavat käyttäytymiseen liittyvästä esitelmästä, monimuotoisemman ja ilmaisultaan huomattavasti laajemman ”tyylin” kautta. Jos tiukempi pysyttely ilveksen etologiassa (käyttäytyminen), on tarinankerrontaa kiinnostavampi lähestymiskulma, niin siihen odotukseen vastaa paremmin, ”Ilves muuttuneessa ympäristössä” tutkielmaan, käyttäytymiskokeisiin sekä käyttäytymisseurantaan pohjaava esitelmä.
Esityspalkkio Suomen luonnolle
Tilaa ilvestarinat tapahtumaan, juhliin, messuille, festareille, kodalle nuotion ympärille – sinne mihin ilvekset ovat tervetulleita, esityksen kautta. Esityspalkkio 100€, Suomen luonnon monimuotoisuuden suojeluun (WWF:n kautta) + matkakorvaus, julkisilla.
Pituutta tarinaesityksellä voi olla 20 – 60 min., tarinoiden määrästä ja pituudesta riippuen.
Ilveskeskus 041 313 0525 – Jussi Ristonmaa, ilvestarinoiden kertoja
