Näkö- ja jälkihavainnot

Ilveskeskus on Suomen suurin yksittäinen ilveshavaintojen kerääjä, yli1000:lla vuosittaisella havainnolla. Ilmoitetut havainnot lisäävät evidenssiä (näyttöä) ilveksen liikkeistä ja käyttäytymisestä maastossa, asutuksen lähellä ja pihoissa. Havaintoja ei jaeta kolmannelle osapuolelle.

Kiitos, että ilmoitat ilveshavaintosi Ilveskeskukseen ja autat osaltasi lisääntyvässä ymmärryksesssä, suhteessa ilveksen käyttäytyminen.

Ilmoitathan vähintään seuraavat tiedot

• Ilmoittajan nimi:
• Havaintopäivä ja aika:
• Havaintopaikka: (tiennimi, kadunnimi, kylä, kunta)
• Millainen havainto: (jälki vai näkö)
• Jälkihavainnosta jäljen pituus: (jos saat mitattua)
• Missä havainto tehtiin: (jos katuosoitetta ei ole)
• Montako yksilöä:
• Mukaan voi liittää kuvia tai videoklippejä

Havainto kohdistetaan ilmoittajan nimellä. Ilveskeskus ei kerää muita ilmoittajan tietoja rekisteriin. Ilmoitettuun ja perille tulleeseen havaintoon lähetetään yksi kuittausviesti, havaintoilmoituksen vastaanottamisesta.

Nimettömät tai muuten kohdistamattomat havainnot sekä oleellisten seikkojen puuttuminen ilmoituksesta, ei päädy ilveshavainnoksi. Katso yllä havaintoilmoitusohje. Nimettömiin tai puutteellisiin havaintoilmoituksiin tai viesteihin, ei myöskään lähetetä kuittaus/vastausviestiä!

• Havainnon voi ilmoittaa sähköpostilla ilveshavainnot(at)gmail.com tai soittamalla, tekstiviestillä sekä WhatsApp:illa 041 313 0525 / Ilveskeskus

Havaintoja voi soittamalla ilmoittaa päivittäin klo 9.00 – 21.00. ja muulla tavoin voit lähettää havaintosi ympäri vuorokauden!

HUOM! Ilveskeskus ei julkaise eikä jaa lähettäjän tietoja, havaintotietoja, kuvia tai videoita, kolmannelle osapuolelle!

Ilveskeskus pyrkii havainnoissa mahdollisimman objektiiviseen lopputulokseen. Tämän vuoksi ilveshavainnoksi kirjaantuvat vain näkö-, sekä jälkihavainnot. Äänihavainto, joko ”karjaisu”, ”rääkäisy”, ”murina”, tms. äänen kuuleminen, ilman varmistavaa ja vahvistavaa näkö-, tai jälkihavaintoa, ei kirjaudu ilveshavainnoksi.

Metsäluonnossa on useita eläimiä, joiden äänimaailmassa on paljon samankaltaisia ”nauskaisuja” tai muita ”äänteitä” jolloin erehtymisen mahdollisuus kokeneellakin havainnoitsijalla on suuri. Erehdyttävästi samantyylisiä ääniä ilveksen kanssa voivat pitävät mm. kauriit, kettu ja supikoira. Varmistetuissa tilanteissa myös jänis/rusakko sekä muutama, äänteistään taitava lintulaji, ovat erehdyttäneet äänillään kuulijan luulemaan, ilveksen olevan lähimetsässä.