Ilmoita ilveshavainto

Nähdessäsi ilveksen tai sen jälkiä

Ilmoita havaintosi ilveskeskukselle. Ilmoitetut havainnot lisäävät evidenssiä (näyttöä) ilveksen liikkeistä maastossa. Havaintoja ei jaeta kolmannelle osapuolelle, eikä niitä käytetä ilvesmetsästyksen perusteena.

  • Havaintopaikka (tiennimi, kadunnimi, kylä, kunta)
  • Missä havainto tehtiin (pihassa, tiellä, metsässä)
  • Muuta huomionarvoista (montako yksilöä, tms.)
  • Jälkihavainnosta jäljen pituus (jos saat mitattua)
  • Ilmoittajan nimi (havainto kohdistuu nimellä)

Lisäksi voit ilmoittaa niitä lisätietoja tai muuta havaintoon liittyvää, mitä haluat ilmoittaa!

  • Ilmoita havainto Ilveskeskuksen numeroon 041 313 0525 soittamalla, tekstiviestillä tai WhatsApp viestillä
  • Sähköpostilla havainnon voi ilmoittaa ilveshavainnot(at)gmail.com osoitteeseen.

Mahdolliset kuvat voi laittaa sähköpostiin tai WhatsApp:iin.

Havaintoja voi soittamalla ilmoittaa päivittäin klo 9.00 – 21.00. ja muulla tavoin voit lähettää havaintosi ympäri vuorokauden!

Huom!!!

Havainto kohdistetaan nimellä. Ilveskeskus ei kerää muita ilmoittajan tietoja rekisteriin. Sähköpostilla, WhatsApp:illa tai tekstiviestillä ilmoitettuun havaintoon lähetetään yksi kuittausviesti, havaintoilmoituksen vastaanottamisesta.

Ilveksen jäljen tunnistus

Ilves voi jättää liikkuessaan monenlaisia jälkiä ja merkkejä maastoon. Talvi, jolloin lumelle jää tassunjälkiä, on helpoin tapa tehdä havainto alueella liikkuneesta ilveksestä. Kesällä ilveksen jäljen näkeminen maastossa on harvinaisempaa, mutta joskus onnekas kulkija voi havaita jäljen kosteassa maaperässä tai muussa sopivassa paikassa, johon jälki on taltioitunut.

  • Ilveksen jäljen voi tunnistaa mm. keskimmäisten varpaiden epäsymmetrisestä sijainnista toisiinsa nähden (kts. alapuolella oleva kuva). Eli, meidän keskisormea (kämmenselän puolelta katsottuna) vastaava varvasantura on hieman edempänä kuin viereinen antura. Tästä eroavaisuudesta voi myös päätellä kummanko puolen (oik-vas) tassunjäljestä on kyse. Koiraeläimen jäljessä keskimmäiset varpaat ovat toisiinsa nähden symmetrisesti sijoittuneet.
  • Lisäksi ilveksen jälki poikkeaa koiraeläimen jäljestä pyöreytensä vuoksi. Koiraeläimen (kettu, kesykoira, susi) jälki muistuttaa hieman päärynää tai kananmunaa, ollen edestä kapea sekä leviten taaksepäin keskianturan suuntaan. Supikoiran jälki on ainoa koiraeläimen jälki, joka on pyöreähkö mutta kokonsa puolesta pienempi (n. 5cm) kuin aikuisen ilveksen jälki. Supikoiran jäljen voi sotkea ilveksen pennun jälkeen varsinkin talven ensi lumilla (marras-joulukuu), jolloin ilvespennun jälki voi olla samaa kokoluokkaa.
  • Ilveksen jäljessä ei yleensä näy kynnen jättämiä viiltoja varvasanturoiden etupuolella. Koiraeläimen jäljessä kynnenpainauma näkyy lähes poikkeuksetta.
  • Ilveksen tassun keskiantura poikkeaa myös muodoltaan koiraeläimen vastaavasta anturasta. Tämä keskianturoiden eroavaisuuden havaitseminen lumijäljestä on kuitenkin usein vaikeaa, koska harvoin jälki jää lumeen niin selkeärajaisesti, että eron voisi havaita. Ilveksen varvasanturat ovat myös hieman erilaiset sijainniltaan, muodoltaan ja kooltaan, koiraeläimeen verrattuna.
  • Kissaeläimenä ilves voi myös levittää varpaitaan, jolloin epäsymmetrisyyden havaitseminen saattaa olla hieman hankalaa. Varpaiden levittyessä jäljen koko muuttuu myös suuremmaksi. Koiraeläin (supikoira, kettu, susi, koira) ei kykene levittämään varpaitaan.
  • Ilves liikkuu usein käyntiä tai ravia, astuen takatassulla etutassun jättämään jälkeen, tällöin jäljen koko ja muoto voi myös muuttua erilaiseksi. Kooltaan aikuisen ilveksen etutassun jäljen pituus on noin 8 – 10 cm (takajalan jälki on hieman pienempi) ja askelväli käynnissä 80 -100cm. ja ravissa 130 – 150 cm. Kantavalle hangelle tallentuneessa jälkijotoksessa ja hitaassa käyntiaskellajissa voi joskus näkyä kaikkien tassujen jäljet (takatassun jälki jää etutassun jäljen taakse), toisin kun upottavassa hangessa, jossa usein on VE ja VT samassa jäljessä ja OE ja OT samassa. Myös ns. askellaji ja vauhti vaikuttaa siihen mihin kohtaan ilves laskee takatassunsa. Hitaassa käynnissä takatassu jään usein etutassun jäljen taakse, kun taas ravissa takatassu osuu etutassun jättämän jäljen päälle.

VE = vasen etutassu, VT = vasen takatassu, OE = oikea etutassu, OT = oikea takatassu

Ilveksen jäljen pituusmittaus – vs. ristimitta

Ilveksen jäljen pituus mitataan pidemmällä olevan varvasanturan (ihmisen keskisormea vastaava, kun katsot kämmentäsi sen selkäpuolelta) etulaidasta, ison keskianturan takalaitaan. Ilveksen jäljestä voi mitata myös leveyden, ulommaisen varvasanturan ulkolaidasta – vastakkaisen puolen varvasanturan ulkolaitaan. Tällöin jäljestä saadaan ns. ristimitta (pituus ja leveys). Huom! Ristimittaa otettaessa on huomioitava, että jäljen leveysmitta voi vähän muuttua eri jälkipainalluksen välillä, ilveksen levittäessä varpaitaan.

Itse mittaan jäljestä aina ristimitan. Ristimitasta olen saanut usein lisäinfoa yksilöistä ja se on auttanut erottamaan lähekkäin liikkuvat yksilöt toisistaan, pituusmitan ollessa kahden yksilön välillä saman 😉 .

Mutta voit myös käyttää vain yhtä mittaa niin, että mittaat jäjestä pelkän pituusmittan.

Ilveksen jäljen ristimitta alapuolella olevassa kuvassa.

On hyvä myös tiedostaa, että naaraan ja uroksen jäljissä on kokoeroa, joten vaihtelua jälkien koossa voi olla. Myös ikä vaikuttaa arvatenkin ensimmäisen elinvuoden aikana jäljen kokoon. Lisäksi sääolosuhteet ja lumen koostumus voivat tehdä jäljestä suuremman ja erilaisen, kun mitä se todellisuudessa on. Joskus onkin hyvä seurata jälkijotosta hieman pidempää, jotta voi varmistua mikä eläin jäljen on jättänyt.

Jos lähetät kuvan jäljestä, niin mikäli mahdollista laita jäljen viereen esim. tulitikkurasia jäljen koon arvioimiseksi ja kuvaa jälki suoraan ylhäältä päin.

Askelväli

Alla olevassa kuvassa ilveksen askelväli, joka mitataan kuten esim. kuvassa vasemman etutassun askelväli (punainen viiva). Eli, kun vasen (tai oikea) etutassu on jättäny jäljen ja kun se seuraan kerran jättää jäljen = askelväli. Askelväli mitataan keskimmäisen varvasanturan etulaidasta (meidän keskisormea vastaava) seuraavaan saman tassun ja saman keskimäisen varpaan etulaitaan. Ilveksellä askelvälin on noin 80 – 100cm. silloin kun se käyttää käyntiä edetäkseen. On myös joskus tilanteita, jolloin ilves käyttää liikkumiseen ns. ravia, tällöin askelväli täyskasvuisella yksilöllä on 130-150 cm.

Huomaa, että ilves astuu usein takatassun saman puolen etutassun jälkikuvaan. Tämä voi lumiolosuhteesta riippuen ”sotkea” hieman jälkeä. Siksi kannattaa etsiä sellainen jälki, joka olisi pysynyt mahdollisimman ehjänä ja selväpiirteisenä.

Ilveksen äänet

llveksen ”puhetta” kuulee harvoin luonnossa. Tutuin metsässä kuultu ääni on todennäköisesti yhteys/kutsuääni (linkki kutsuääneen alempana). On hyvä tiedostaa, että metsän eläinten äänet muistuttavat usein toisiaan, (kuten mm. ketun, kauriin ja ilveksen tietyt kutsu ja varoitus äänet) ja siksi tarkkaa lajimäärityksen tekoa pelkän äänen perustella kannattaa kriittisesti pohdiskella. Se voi onnistua tai sitten ei. Talvella äänen pitäjästä voi saada varmistusta lumijäljen kautta mutta sulanmaan aikaan, äänen pitäjän määritys voi jäädä arvoitukseksi. Vaikeutta lisää myös se, että ääntä ei ennätä tai saa tallennettua, jolloin äänen tarkka ”muoto ja vivahteet” on vaikea muistaa.

Seurantakoe tilanteissa sain huomata, että ilveksellä on hyvin laaja joukko pieniä äännähdyksiä ja äänisarjoja joita mm. emo käyttää pentujen kanssa, mutta myös aikuiset yksilöt kommunikoidessaan keskenään. Lisäksi yksilöiden väliset erot, siis tapa tai halu äänikommunikointiin tekevät ilveksen äänimaisemasta kiinnostavan alueen seurata. Pienenä kevennyksen sanon: kannattaa varata vähän evästä mukaan, sillä sattaa tulla pitkä reissu, jos aiot ilveksen ”puheeseen” laajasti perehtyä.

Ilves viestii metsässä lajikumppaneilla pääsääntöisesti hajujen kautta, joten aikuisten yksilöiden välisillä ”puheilla” ei ole niin paljoa käyttöä (paitsi perheyhteisö). Alla olevasta linkistä pääset kuulemaan yhtä ilveksen monista äänistä. Lisäksi Ilveskeskuksen YouTube -kanavalla voit kuulla muutamaa erilaista ilveksen ääntä, eri tilanteissa.

Naarasilveksen kutsu/yhteysääntä TÄSSÄ! (aukeaa Ilveskeskuksen youtube kanalle)