Ilves ja media

Ilveksen ruoanhankinnasta (jänis, kauris) tehdään paljon uutisjuttuja printtiin. Eli uutinen aiheesta, joka tapahtuu satoja kertoja vuorokaudessa, Suomen luonnossa. Mikä on jutun uutisarvo?

Luultavasti ilves raateli kauriin?

”Ilves ja media” hanke kohdistuu median tekemiin uutisiin (lehdet ja www-sisältö ei some). Ilveksen käyttäytyminen ei aina ole ihmisen toiveiden mukainen ja vahinkoja sekä näyttäytymistä asutuksen lähellä tapahtuu. Ilves saalista ruoakseen toisia villieläimiä (kauriita, metsäkanalintuja, kettuja, supikoiria, ym.). Ilveksen saalistamisesta kirjoitetaan kymmenittäin printtiuutisia, joka vuosi. Mutta minkälaisia juttuja näistä tapahtumista syntyy? Entä miten kotieläimiin kohdistunut vahinko uutisoidaan? Tiedetäänkö tekijä varmasti? Vai perustuuko koko narratiivi luuloon ja mielikuviin?

Huomioitavia uutisia ovat tapahtumat, joissa käsitellään ilvestä, sen liikkumista asutuksen lähellä sekä ilveksen aiheuttamia koti-, ja tuotantoeläinvahinkoja mutta myös luontaista saalistusta koskevat uutiset.

  • Onko eläimestä tai vahingontekijästä varmuus, kun uutinen tehdään, jos ei, kuinka oletus näkyy otsikossa ja itse pääjutussa?
  • Onko tapahtumasta mitään faktaa vai onko juttu laadittu kokonaisuudessa pelkkien luulo, kuulo ja olettamus kontekstien varaan?
  • Millaisen narratiivin media ylipäätään, rakentaa ilveksestä?
  • Oikaistaanko olettamukseen perustuvat jutut vai jätetäänkö se päivittämättä, jos näyttö osoittaa, että vahingon tekijäksi paljastui joku muu, kuin ilves?
  • Kuka sanoi, mitä sanoi ja miksi sanoi? Eli, haastatellut henkilöt ja mikä heidän motiivi voisi olla, suhteessa kerrottu narratiivi?
  • Millaisia synonyymeja tapahtumasta käytetään?

Oleellista ei ole se, kuka on sanonut, vaan mitä ja miten on kirjoitettu! Näyttöä kerätään siitä, miten ilves kytketään mediassa tapahtumaan ja miten mahdollisesta tekijästä varmistutaan ja kuinka asia uutisoidaan kansalaisille luettavaksi. Hanke käynnistyi syyskuussa 2022 ja se kestää vuoteen 2027. Tutkielmaa varten kerättyjä tekstejä (uutisia) ei julkaista, eikä jaeta kolmannelle osapuolella. Ilves ja media hankkeesta vastaa Ilveskeskus ja Jussi Ristonmaa.


Alla oleva uutinen on julkaistu printtilehdessä 2020 syksyllä. Printin nimi ja muut tunnistetiedot on poistettu ilveskeskuksen toimesta, mutta ovat tiedossa. Poiston peruste on: tutkielman tarkoitus ei ole syyttää ja osoittaa sormella ketään, vaan muodostaa selkeä kuva siitä, kuinka uutisissa käsitellään ilvestä ja sen elämää sekä mahdollisia vahinkotapahtumia.

Korostin esimerkkijuttuun kallistuksella ja vahventaen kiinnostavat kohdat.

Viisi lammasta tapettiin – hyökkääjänä todennäköisesti ilvespentue.

Lampaat löytyivät läheisestä joesta, jonne ne olivat todennäköisesti paenneet hyökkäystä.

9.10.2020 (printti on Ilveskeskuksen tiedossa)

Laitumella olleet lampaat joutuivat petojen hyökkäyksen kohteeksi varhain perjantaiaamuna xxxxxxx xxxxxxx. Kuudesta lampaasta viisi kuoli.

Lampaat löytyivät hukkuneina läheisestä joesta, jonne ne olivat todennäköisesti paenneet. Jokaisesta lampaasta löytyi raatelujälkiä.

Lampaiden omistaja xxxxxxxx xxxxxxxx epäilee, että kyse oli ilvespentueesta, jota emo on opettanut saalistamaan. Lähialueella on viime päivinä nähty ilveksiä.

Yksi lampaista on edelleen kateissa.

Pohdintaa:

  • Lyhyessä uutisessa on neljä (4) olettamusta. Silti ensimmäisessä kappaleessa oltiin varmoja, että lampaat joutuivat petojen hyökkäyksen kohteeksi.
  • Uutisessa myös oletettiin, että kyse oli ilvespentueesta, jota emo on opettanut saalistamaan. Täydellinen olettamus vailla mitään evidenssiä.
  • Vahvistusta uutiseen yritettiin lisätä toteamalla: Lähialueella on viime päivinä nähty ilveksiä. Viime päivinä lähettyvillä nähdyt ilvekset eivät ole evidenssiä tähän tapahtumaan, vaikka samainen tyyli toistuu vastaavissa uutisissa, kerrasta toiseen.
  • Mikä lienee tällaisen uutisoinnin merkitys itse uutisen kannalta? Epävarmuuksia paljon sisältävän uutisen arvo on uutisena mitätön. Esimerkki kertoo vain yhden tyylin kuvittaa narratiivi ihmiselle edulliseen suuntaan kun jokin vahinko on omaisuutta kohdannut, nimeämällä ”syyllinen” tapahtumaan, vaikka luuloon perustuen.

Esimerkki ei edes ole kovin raflaava, sillä monet vastaavat ilvesuutiskuvaukset ovat olleet kuin yksi luku, rikosromaanin tapahtumakuvauksesta.


Kuva: Ilveskeskus – Jussi Ristonmaa


Äärilaidasta toiseen – kiltti raateleva peto!

Ilveksestä saadaan otsikoita ja narratiivia, suuntaan jos toiseen. Esimerkkejä uutisesta, jossa ilveksen luonetta kuvataan eri väittämillä, löytyy jatkuvasti, eri tiedotusvälineiden jäljiltä. Otin tähän alle kaksi, toisistaan huomattavasti eroavaa, paperimedian uutisotsikkoa (printtien nimet jätetty pois), lyhennettynä, mutta niin kuin ne on tuolta osin julkaistu.

Printti 1. – 16.10.2023

Ilves on kiltti peto, jonka metsästys on helppoa

Printti 2. – 26.11.2019

Ilves raateli xxxxxx:n, jalan (kyseessä on ihmisen jalka)

Kumpi printti lienee oikeassa, ilveksen kiltteyttä vai raatelijaa kuvaava? Vai heittääkö molemmat enempi vähempi väärille raiteille? Lehtien nimi on Ilveskeskuksen tiedossa.

Ilves raateli peuran hengiltä

Ilveksen ruoanhankinta näyttää ylittävän uutiskynnyksen vuosittain, useita kertoja. Kauriit, jänikset ja rusakot ovat lajeja, joista eniten uutisoidaan, kun ilves on evästä itselleen saalistanut. Herää kysymys – mistä on kysymys, kun villieläin ei voi täyttää perustarvettaan, etteikö silloinkin joudu uutisotsikoihin? Onko ihminen irti luonnon kiertokulusta, peto-saalissuhteesta ja muista biologisista vuorovaikuksista niin, että petoeläimen perustarve, ruoan hankinta, ylittää uutiskynnyksen 2020 -luvun Suomessa? Vai onko ”raatelu-uutisen” julkaisemisen perusta, jokin yhteiskunnallisesti merkittävä tapahtuma? Vai onko sillä kenties, jokin opetuksellinen merkitys?

Poikkeuksetta, ilveksestä tehty uutisartikkeli on juttu, vailla ilveksen suunnasta katsottuja perusteluita. Eli, miksi näin tapahtuu, että kauris tai muu ravintoketjussa olevan eläin päätyi ilveksen ruoaksi. Juttu on julkaistu 13.1.2005. Lehti on Ilveskeskuksen tiedossa.

Uutisissa ilves kuvataan ”raatelijaksi”, kun se saalistaa valkohäntäpeuran (vh-kauris). Mutta mikä on tällaisen jutun uutinen? Entä uutisarvo?