ILVESKESKUS


Ilveksen silmin 30v.

1994 – 2024


Ilveskeskus on ilveksen (Lynx lynx) käyttäytymiseen (etologia) perehtynyt, riippumaton sekä puolueeton toimija Suomessa. Ilveskeskus katsoo kaikkia ilvekseen liittyviä tapahtumia sekä tilanteita, ilveksen käyttäytymisen suunnasta katsoen, ottamatta kantaa tapahtumien kulkuun, puolesta tai vastaan!

Katsoo ilveksen silmin

Ilveskeskus on ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana toimijana suomessa, toteuttanut ilvekseen liittyvää pitkäkestoista, etologista (käyttäytyminen) seurantaa sekä kokeita jo kolmen vuosikymmenen ajan. Etologia lähestymissuunta, on villieläimeen liitettynä, edelleen vähän käytetty. Siinä missä ekologiassa linjat ovat yksilöä laajemmat vuorovaikutussuhteet (populaatiot), etologiassa kiintopisteenä on yksilö, yksilöön vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset muuttujat sekä stressin vaikutus käyttäytymiseen. Eli, ”katsoo ilveksen silmin”, kertoo hyvin, kuinka Ilveskeskus lähestyy, ilveksen käyttäytymistä sekä stressin vaikutusta käyttäymiseen.

Vuodesta 1994 – 30v.

Tie ilveksen käyttäytymiseen syventyen on ollut hidasta ja näytöt, varsinkin alkuaikoina 1990 -luvulla pieniä. Mutta periksiantamattomuus, on pala palalta tuottanut näyttöä, joka on avannut ymmärrystä ilveksen käyttäytymiseen ja sen takana vaikuttaviin muuttujiin sekä stressitekijöihin. Näyttö, jota kolmen vuosikymmenen aikana (1994-2024) ilveksen käyttäytymisestä on saatu, perustuu talvisin toteutettuihin maastoseurantoihin, laajoihin väri-, tuoksu-, ääni-, peili- sekä reaktiokokeisiin ja yksilön, kuten myös ryhmäkäyttäytymisen pitkäkestoiseen seurantaan ja näytön analysointiin.

Ymmärrystä yksilöiden välisistä eroista, opitun sekä sopeuman vaikutuksista on myös laajentanut useiden ilvesyksilöiden persoonallisuuden ja temperamentierojen kartoittaminen. Eli, ilvestä on lähestytty myös ihmispsykologian käsitteiden kautta, jotta näytön kuvaaminen ymmärrettävästi, onnistuisi paremmin, koska etologiassa ei ole omaa käsitteistöä eri lajisille. Vastausta etsittiin myös paljon viime vuosina esiin nousseisiin eläinten ”tunteisiin”, Eli siihen, onko villieläimillä ja tässä tapauksessa ilveksellä samoja tai saman tapaisia ”tunteita”, kuin meillä ihmisillä? Persoonallisuuden ilmentymissä etsittiin yksilön olevaisuuden tilaan vaikuttavia muuttujia sekä yksilöiden muuttumattomia temperamentti eroja. Mittarina persoonallisuuteen vaikuttavana, ympäristöpaineen (mm. vuorokauden aika, vuoden aika, toinen ilvesyksilö, ihminen, ympäristön tapahtumat sekä vuorovaikutukset) lisäksi, ovat olleet seurattavan yksilön hännän liikkeet ja asennot, silmien ja pupillin koko sekä muoto, korvien liikkeet ja asennot, tarkkailtavan yksilön ulkoinen olemus sekä ilvesten käyttämät äänet/äänteet.

Haasteet

Pitkät koesarjat tein rajatulla alueella, koska näytön on perustuttava, sattumien poissulkemiseen. Eli, kokeissa tärkeää oli toistojen runsaus, sillä yksi koetapahtuma ja sen lopputulema, ei poista sattuman mahdollisuutta. On tiedostettava myös se, että vaikka toistojen mukana sattuman ilmentymä vähenee, jää sen mahdollisuus kuitenkin aina olemaan. Käyttäytymiskokeiden ja -seurantojen haaste on siinä, että maastossa tällaisen koesarjan läpivieminen, on miltei mahdotonta. Eli rajattu stabiilialue, on ainoa mahdollisuus, riittävän toistomäärän saamiseksi. Kaiken kattavaa totuutta, kun puhutaan ilveksen käyttäytymisestä, emme silti taida koskaan tavoittaa. Ilvekset ovat myös yksilöitä ja niihin vaikuttavia muuttujia, on vähintäänkin paljon ja jokaiseen yksilöön, ulkoisten muuttujien lisäksi vaikuttaa myös yksilön sisäiset muuttujat.

Miksi ilveksen käyttäytymistä selvitetään?

Merkittävä tarveperuste ilvekseen liittyvissä seuranta-, ja koesarjoissa, on syvällisemmän ymmärryksen saavuttaminen, suhteessa ilveksen käyttäytyminen sekä stressimuuttujat. Eli, mikäli jotain tapahtuu, jossa ilves on osallinen (esim. pihavierailu), kiinnitämme usein huomion tapahtumaan, negatiivisessa valossa ja jätämme huomioimatta ne vuorovaikutukset tai välttämättömyydet, jotka tapahtuneeseen ovat ilvekseen liittyen, saattaneet johtaa. Ilveksen käyttäytymistä määritellään edelleen, ihmisen suunnasta katsoen ja niin, kuten määrittelijä kokee tai arvioi käyttäytymisen olevan tai merkitsevän. Eli ilvestä katsotaan ainoastaan ihmissilmin ja tulkinnoin, huomioimatta sisäisten muuttujien vaikutusta.

Edellinen on seurausta siitä, että ymmärrys ilveksen käyttäytymisestä ja reaktioista eri tilanteissa sekä näiden taustalla vaikuttavista muuttujista, on ollut ohuen langan varassa. Tässä kontekstissa Ilveskeskus pyrkii keräämään näyttöä ilveksestä, käyttäytymis-, ja maastoseurantojen sekä koesarjojen myötä. Mitä laajemmin löydämme vastauksia ja ymmärrämme ilveksen käyttäytymistä ilveksen suunnasta katsottuna sekä myös stressin vaikutusta käyttäytymiseen, sitä paremmin tiedostamme ilvesyksilön vaikutuksen kulttuurilliseen ympäristöön sekä villin luonnon lukuisiin mutta myös lajin sisäisiin vuorovaikutuksiin.

Koska Ilveskeskuksen yhtenä tavoitteena on ymmärtää ilveksen vaikutusta meihin ihmisiin sekä meidän toimintaamme, on tiedostettava myös ne, ihmisen ympäristöön tuottamat ärsykkeet, jotka voivat vaikuttaa ilveksen käyttäytymiseen, suuntaan tai toiseen. Ilveksen tulevaisuutta ja rinnakkaiseloa ihmisen kanssa katsottaessa, meidän on myös opittava huomioimaan toimijoiden yhteistyön lisäksi, oma ”ilvessuhteemme” kaksisuuntaisena vuorovaikutuksena, sen sijaan, että katsomme ainoastaan ilveksen vaikutusta itsemme. Ilveskeskus riippumattoman toimijana, voi myös tuottaa, ideoida ja tehdä ehdotuksia eri toimijoille, ilveksen käyttäytymisen suunnasta katsottuna.

Avainlaji

Metsäluonnon monimuotoisuus ja sen säilyminen kohtaa alati lisääntyviä haasteita. Nämä haasteet vaikuttavat suoraan tai välillisesti kaikkiin planeettamme lajeihin sekä lajiyksilöihin, myös ihmiseen. Ravintoverkon huipulla oleva ilves, on monimuotoisuuden yksi avainlaji, jonka kautta suoraan sekä välillisesti, voidaan nähdä eri muuttujien kasvanutta vaikutusta, luonnon monimuotoisuudelle. Yksi merkittävä muuttuja, joka koskettaa ilvesyksilöitä, voi olla stressi ja sen lisääntynyt vaikutus elinpiirillä. Stressimuuttujia ilvekselle ovat asutuksen laajeneminen, ravintoresurssin vähyys, saaliin menettäminen, sairaudet, kipu, vammat, häirityksi tuleminen, naaralle pentujen huoltaminen ja nuorille vierotus sekä mahdollinen orpous.

Akuutti stressi on lyhytkestoisena hyvä laatuinen (saalistus) myös villieläimelle, joten se ei muuta yksilön käyttäytymistä. Stressin muuttuessa krooniseksi, hyvät muuttujat vaihtuvat negatiivisiksi muuttujiksi, jolloin niiden kasvava vaikutus näkyy myös käyttäytymisen eri tilanteissa. Mitä pidempää ja enemmän stressi on läsnä ilveksen elämässä, sitä suuremmat ovat sen pysyvät vaikutukset käyttäytymiseen. Käyttäytymisen peilaaminen perustarpeiden sekä stressin kautta, laajentaa ymmärrystä käyttäytymiseen kullakin hetkellä vaikuttavista ulkopuolisista muuttujista sekä opitun tai sopeuman osamerkityksistä, ilveksen elämässä. Oleellista ei siis ole se, että tapahtuu – vaan se, miksi tapahtuu! Seurantojen ja kokeiden kautta kertynyttä evidenssiä (näyttöä), Ilveskeskus hyödyntää ilvesneuvonnassa ja ilvekseen liittyvien tilanteiden / tapahtumien ymmärtämisessä.

Lajituntemusta kasvattaen – myyttien kumoamista

Ilvekseen käyttäytymiseen liittyy edelleen monia myyttejä, luuloja sekä olettamuksia, sillä sen käyttäytymistä tunnetaan edelleen rajallisesti. Vaikka ilves on suurista petonisäkkäistä eniten hyväksytty, kohdistuu sitäkin kohtaan edelleen jonkin verran tietämättömyydestä johtuvaa pelkoa mutta myös joidenkin tapahtumien seurauksena, vihaa. Ilveskeskuksen toimintaa seurantahankkeiden lisäksi, on laajentaa ymmärrystä ilveksen käyttäytymisestä ja tuntemusta ilveksestä lajina mutta myös persoonallisina yksilöinä.

Objektiivisesti ilveksen käyttäytymistä – itsenäinen ja vapaa toimija

Ilveskeskus katsoo kaikkia ilvekseen liittyviä tapahtumia sekä tilanteita, ainoastaan ilveksen silmin, sen käyttäytymisen suunnasta katsoen, ottamatta kantaa tapahtumien kulkuun, puolesta tai vastaan!

Toimijana Ilveskeskus on itsenäinen ja sitoutumaton. Evidenssin objektiivisuuden mittarit ovat: avoimuus, kriittisyys, edistyvyys, itsekorjaavuus sekä itsenäisyys.

Asiantuntija?

Elonkehä 4/21 – Osma Naukkarinen

Vaikka voi helposti sanoa, että Jussi Ristonmaa on yksi Suomen parhaiten ilveksiin perehtyneistä ihmisistä, hän ei suostu kutsumaan itseään ilvesasiantuntijaksi. ”Joskus on luullut jotain tietävänsä, mutta kissat kerta toisensa jälkeen tekevät sitten jotain, mikä pudottaa taas maan pinnalle.”

Käyttäytymisen teoriaa

Evidenssi (näyttö) ilveksen käyttäytymisestä, on lukuisten muuttujien seurausta sekä tilanneriippuvaista ja siksi eri suuruista todennäköisyyttä. Allekirjoittanut ei ilveksen käyttäytymisestä puhuessaan, tarkoita 100% faktaa tai totuutta, vaikka tiettyjä samankaltaisuuksia eri yksilöiden välillä, käyttäytymisessä saattaa ilmentyä. Ilvekset ovat yksilöitä, jolloin ärsykkeen aikaansaama käyttäytyminen, voi ilmentyä ulkoisten muuttujien vaikutuksesta, eri yksilössä, eri tavalla. Ilvekset eivät myöskään ole robotteja ja tämän seurauksena, sama yksilö voi reagoida samaan ärsykkeeseen, toisin, kun edellisellä kerralla.


”Mitä enemmän ilves on minulle elämästään näyttänyt, sitä paremmin ymmärrän, miten vähän tiedän sen elämästä” jr



Ilveskeskuksen toimintaa on:

Ilveksen käyttäytymiseen liittyviä hankkeita

  • Ilvesneuvonta – Miksi ilves liikkuu pihoilla? Ilveksen käyttäytyminen eri tilanteissa. Kotieläimet, tuotantoeläimet ja ilves. Näitä ja paljon muuta, voi kysyä ilvesneuvonnasta
  • Kokeelliset seurannat ilveksen käyttäytymiseen liittyen
  • Saaliseläinten reagointi ja käyttäytyminen, suhteessa ilvekseen
  • Ilves ja kotieläimet hanke, kartoittaa tapahtumia, joissa ilves on (tai epäillään olevan) toinen osapuoli
  • Ravintoketjun alempien petojen suhde ilvekseen (kettu, supikoira)
  • Ilves ja media hankkeessa seurataan millaisen kuvan media rakentaa ilveksestä
  • Ilveshavainnot jälki-, vai näköhavainto? Ilmoita havainto Ilveskeskukseen
  • Ilves muuttuneessa ympäristössä ja tilassa tutkielma syventyy ilvekseen vaikuttavien stressitekijöiden tunnistamiseen, ympäristössä ja eri tilassa
  • Ilves 2030 Suomessa” -Toimintamalli ihmisen ja ilveksen rinnakkaiseloon
  • Ihmisen suhde ilvekseen” – sosiaalisen lähestymiskulman tutkielma 1997-1998
  • Ilves 30v. – Yhdessä ilvesten kanssa -keräys. 5000€ ilveskissoille ja Suomen luonnolle
  • ”Ilveksen silmin” -blogi, katsoo ilvekseen liittyviä tapahtumia, riippumattomuuden vapaudella, ilveksen silmin.

Esitelmät ilveksen käyttäytymisestä

  • ”Ilves muuttuneessa ympäristössä” esitelmässä ilveksen käyttäytymistä maasto-, yksilö- ja ryhmäseurantojen sekä käyttäytymiskokeiden näyttöön nojaten mutta ilman lopullista totuutta. Eri sisältöisiä esitelmiä käyttäyttymisestä jo lähes 3500 kpl, vuodesta 1995 alkaen.

Metsäretket ilvesteemalla

  • ”Ilveksen jäljillä” on metsäretki ilveksen kotimetsään. Eli, ilveksen käyttäytymistä siellä, missä ilveskissa liikkuu

Kysy lisää ja tilaa esitys tai metsäretki: Ilveskeskus – 041 313 0525


”Veljekset kuin ilvekset” – monimuotoinen luonto ja ilveskissat. Metsäluonnon monimuotoisuus, on merkittävin hyvinvoinnin muuttuja, metsiemme upealle kissaeläimelle. Ilves avainlajina, on puolestaan yksi, metsäluonnon monimuotoisuuden turvaajista. Vuorovaikutus on näin ollen kaksisuuntainen, jossa toisen hyvä on toisen hyvinvointia.

Luonnon monimuotoisuus (biodiversiteetti) joka kumpuaa saalislajien riittävyydestä ja sopivien elinpiirien säilymisestä, yhdessä ilveskannan geenipoolin laajuuden kanssa, ovat ilveksen kannalta merkittävimmät muuttujat, lajin tulevaisuuden turvaajina, Suomessa. Lisäksi ilveksen elämään vaikuttavat myös erilaiset sosioekonomiset muuttujat.

Vuonna 2024 toukokuussa, yhteinen matkamme ilveskissojen kanssa, tulee jatkuneeksi 30v. Juhlavuoden tavoite on kerätä 5000€ ilveskissoille ja Suomen luonnon monimuotoisuudelle. Kiitos kun olet mukana 30v. keräyksessä!

Lisätiedot keräyksestä: IIveskeskus – Jussi Ristonmaa, 041 313 0525

Osallistu keräykseen TÄSTÄ! ohjautuu WWF:n lahjoitussivulle!

Keräystilanne 9.2.2024.

1279€


Ilveskeskukselle lahjoitettu 30v. lahja, ”Ilves” oil and canvas, 150x120cm, Kristiina Leino. Ilveskeskus kiittää, saamastaan huomionosoituksesta ja 1:1 kokoisesta ilveksestä.


Ilves radiossa

YLE, Radio Suomi, Metsäradio 9.1.2024 – Ilvestarinoita Jyväskylästä

Ilves on kotonaan lumisessa maisemassa. Sen suuret tassut eivät uppoa syvälle lumeen, jolloin myös saalistus onnistuu helpommin. Talvella tupsukorvista tehdään eniten pihahavaintoja ja ulos sijoitetut valvontakamerat paljastavat tehokkaasti nämä yölliset vieraat. Välillä ilvesnaaras vierailee pihoilla jopa useiden pentujen kanssa. Koskenvuoren jylhissä maisemissa Jyväskylässä, lumen kuorruttamien puiden juurella vierailivat Jussi Ristonmaa ja Asko Hauta-aho.

Ilves talvella, kuuntele TÄSTÄ! (avautuu Ylen:n sivuille)

Metsäradio 2.8.2023 – Ilves muuttuneessa ympäristössä,

Osa 1. ke. 2.8. kuuntele TÄSTÄ! (avautuu Yle:n sivuille).

Osa 2. ke. 9.8. kuuntele TÄSTÄ! (avautuu Ylen: sivulle)


Ilmoita ilveshavainto

Tekemäsi havainnot ilveksestä voit ilmoittaa soittamallatekstiviestillä tai sähköpostilla.

Katso ohjeet ilmoituksen tekemiseen Ilveshavainto -sivulta.

Huom! Ilmoitettuja havaintoja ei jaeta kolmannelle osapuolelle!

Ilveskeskus on kerännyt havaintoja ilvesten liikkeistä 1990 luvulta lähtien ja ne ovat pieni mutta tärkeä osa lajin käyttäytymisseurantaa. Ilveskeskukseen ilmoitetaan vuosittain 650-800 havaintoa ilveksestä. Kiitos kun autat laajentamaan ja täydentämään ymmärrystä ilveksen käyttäytymisestä, ilmoittamalla havainnot Ilveskeskukseen!


Neuvontaa ilveksen käyttäytymiseen liittyen

Ilveskeskuksen ilvesneuvonta on tiettävästi Suomen ainoa palvelu, josta matalalla kynnyksellä, kuka vaan voi tiedustella ilveksen (Lynx lynx) käyttäytymisestä.

PS. Neuvonta perustuu yksilö- ja ryhmäseurannan sekä käyttäytymiskokeiden tuoman näytön kautta, ilveksen käyttäytymiseen ja reaktioihin sekä näiden taustalla vaikuttaviin muuttujiin.

  • Liikkuuko ilves pihassa tai aitovierillä?
  • Voinko itse tehdä etukäteen jotain, ettei ilves kiinnostuisi tulemaan pihaan?
  • Kesykissan ja ilveksen välinen suhde?
  • Ilves, kotieläimet sekä tuotantoeläimet
  • Näitä ja paljon muuta ilvekseen liittyvää saat Ilvesneuvonnasta.

Katso lisätietoa Ilvesneuvonta -sivulta



Ilves muuttuneessa ympäristössä -esitelmä

Esitelmässä avaan ilveksen käyttäytymistä maastossa, kuin myös käyttäytymiskokeiden sekä yksilö-, ja ryhmäseurantojen ja stressimuuttujien pohjalta. Onko värillä väliä ja jos on niin millä värillä? Kommunikointia yhteisössä ja sen ulkopuolelle. Feromonia sinne sun tänne ja minkähän vuoksi? Nämä ja paljon muuta kuvien, videoklippien ja ilveksen ”puheen” kautta.

Esitelmät pitää Ilvesten jäljillä vuodesta 1994 kulkenut ja itsensä ”ilvestyölle” 100% antanut Jussi Ristonmaa. Jussin kokemus ilveksen käyttäytymisestä pohjaa 14 vuoden talvisiin maastoseurantoihin eri puolella suomea, laajoihin käyttäytymiskokeisiin, stressin vaikutuksesta ilveksen käyttäytymiseen (2014-2018), loukkaantuneiden ilvesten pelastamiseen, ilveksen ja saaliseläinten symbioosin seuraamiseen maastossa, ilveksen ja pienempien petoeläinten vuorovaikutuksen seurantaan, ilveksen ja ihmisen – sosiaaliseen lähstymiskulmaan (tutkielma 1997-1998) sekä media sisältöjen luomaan ilveskuvaan ja paljon muuhun kiinnostavaan. Jussi on myös vastannut Ilveskeskuksen toiminnasta lähes kolme vuosikymmentä, kehittänyt yli 17 vuotta toiminutta Ilvesneuvonta -palvelua jonka kautta käydään vuosittain kymmeniä keskusteluja ilveksen käyttäytymisestä, analysoi vuosittain useita satoja (650-800), ilvekseen liittyviä havaintoja sekä tapahtumia. Lisäksi metsä kutsuu Jussia tekemään edelleen myös, ns. perusseurantaa ilvekseen liittyen. Ja matka jatkuu…

Katso esitelmästä lisää TÄSTÄ!


”Ilveksen jäljillä” -metsäretket

”Ilvesretket vuodesta 1995 alkaen”

Ilveskeskus järjestää kesäisin kaikille avoimia metsäretkiä. Mutta jos haluat retkeillä tutulla porukalla, niin sekin on mahdollista, kun tilaat ilvesretken omalle ryhmällesi. Tilausretket sopivat tapahtumiin, perhe, tyhy- tai harrasteryhmille. Ilvesretket ovat olleet osa ilveskeskuksen toimintaa jo vuodesta 1995 lähtien.

Katso lisää retkistä TÄSTÄ!


Ilvesten Youtube -kanava

Ilvesten Youtube kanavalta löydät videoklippejä mm. erilaisista koetilanteista, joissa etsittiin ilvekseen käyttäytymiseen vaikuttavia reaktiokytköksiä värien, hajujen ja muiden muuttujien kautta. Lisäksi kanavalla on harvoin kuultuja ääniä ja äänisarjoja, joita ilvekset käyttävät kommunikoinnissaan. Käy tutustumassa ilveskanavaan!

Siirry TÄSTÄ Ilvesten youtube kanavalle


Salametsästys on rikos!

Salametsästys on rikos, eikä sitä tule katsoa läpi sormien. Jokainen laittomasti metsästetty ilves tai muu luvanvarainen eläin, on miinus luonnon monimuotoisuudelle. Samalla salametsästys mustamaalaa laillista metsästystä ja sitä harrastavia. Ilmoittamalla tiedossasi olevan salametsästystapahtuman poliisille, autat ilveksiä ja villiä luontoa. Mutta myös laillisesti metsästäviä välttämään leimautumista salametsästäjiksi. Joten – miksi et ilmoittaisi?


Huom! Ilveskeskuksen sivuilla sekä esityksissä kerrotut päätelmät sekä kokeiden antamat näytöt, eivät ole kiveen hakattu, lopullinen totuus ilveksen käyttäytymisestä. Joten voit näyttöön nojaten falsifioida (osoittaa vääräksi) niitä käyttäytymis”tapoja”, joista näillä sivuilla tai esityksissä olen kertonut tai kerron.

Sivuston kuva ja teksti copy: Jussi Ristonmaa, jollei tekstissä tai kuvan yhteydessä toisin mainita

TerveisinJussi Ristonmaa


1994 – ILVESKESKUS – 2024