ILVESKESKUS


Ilves muuttuneessa ympäristössä

”Ilveksen silmin vuodesta 1994”


Ilveskeskus on ilveksen (Lynx lynx) käyttäytymiseen (etologia) perehtynyt, sitoutumaton ja puolueeton toimija Suomessa. Ilveskeskus katsoo kaikkia ilvekseen liittyviä tapahtumia sekä tilanteita, ilveksen käyttäytymisen suunnasta katsoen, ottamatta kantaa tapahtumien kulkuun, puolesta tai vastaan!

Katsoo ilveksen silmin

Ilveskeskus on ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana toimijana suomessa, toteuttanut ilvekseen liittyvää pitkäkestoista, etologista (käyttäytyminen) seurantaa sekä kokeita jo kolmen vuosikymmenen ajan. Etologia lähestymissuunta, on villieläimeen liitettynä, edelleen vähän käytetty. Siinä missä ekologiassa linjat ovat yksilöä laajemmat vuorovaikutussuhteet (populaatiot), etologiassa kiintopisteenä on yksilö, yksilöön vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset muuttujat sekä stressin vaikutus käyttäytymiseen. Eli, ”katsoo ilveksen silmin”, kertoo hyvin, kuinka Ilveskeskus lähestyy, ilveksen käyttäytymistä sekä stressin vaikutusta käyttäymiseen.

Vuodesta 1994 – 30v.

Tie ilveksen käyttäytymiseen syventyen on ollut hidasta ja näytöt, varsinkin alkuaikoina 1990 -luvulla pieniä. Mutta periksiantamattomuus, on pala palalta tuottanut näyttöä, joka on avannut ymmärrystä ilveksen käyttäytymiseen ja sen takana vaikuttaviin muuttujiin sekä stressitekijöihin. Näyttö, jota kolmen vuosikymmenen aikana (1994-2024) ilveksen käyttäytymisestä on saatu, perustuu talvisin toteutettuihin maastoseurantoihin, laajoihin väri-, tuoksu-, ääni-, peili- sekä reaktiokokeisiin ja yksilön, kuten myös ryhmäkäyttäytymisen pitkäkestoiseen seurantaan ja näytön analysointiin.

Ymmärrystä yksilöiden välisistä eroista, opitun sekä sopeuman vaikutuksista on myös laajentanut useiden ilvesyksilöiden persoonallisuuden ja temperamentierojen kartoittaminen. Eli, ilvestä on lähestytty myös ihmispsykologian käsitteiden kautta, jotta näytön kuvaaminen ymmärrettävästi, onnistuisi paremmin, koska etologiassa ei ole omaa käsitteistöä eri lajisille. Vastausta etsittiin myös paljon viime vuosina esiin nousseisiin eläinten ”tunteisiin”, Eli siihen, onko villieläimillä ja tässä tapauksessa ilveksellä samoja tai saman tapaisia ”tunteita”, kuin meillä ihmisillä? Persoonallisuuden ilmentymissä etsittiin yksilön olevaisuuden tilaan vaikuttavia muuttujia sekä yksilöiden muuttumattomia temperamentti eroja. Mittarina persoonallisuuteen vaikuttavana, ympäristöpaineen (mm. vuorokauden aika, vuoden aika, toinen ilvesyksilö, ihminen, ympäristön tapahtumat sekä vuorovaikutukset) lisäksi, ovat olleet seurattavan yksilön hännän liikkeet ja asennot, silmien ja pupillin koko sekä muoto, korvien liikkeet ja asennot, tarkkailtavan yksilön ulkoinen olemus sekä ilvesten käyttämät äänet/äänteet.

Haasteet käyttäytymiskokeissa

Pitkät koesarjat tein rajatulla alueella, koska näytön on perustuttava, sattumien poissulkemiseen. Eli, kokeissa tärkeää oli toistojen runsaus, sillä yksi koetapahtuma ja sen lopputulema, ei poista sattuman mahdollisuutta. On tiedostettava myös se, että vaikka toistojen mukana sattuman ilmentymä vähenee, jää sen mahdollisuus kuitenkin aina olemaan. Käyttäytymiskokeiden ja -seurantojen haaste on siinä, että maastossa tällaisen koesarjan läpivieminen, on miltei mahdotonta. Eli rajattu stabiilialue, on ainoa mahdollisuus, riittävän toistomäärän saamiseksi. Kaiken kattavaa totuutta, kun puhutaan ilveksen käyttäytymisestä, emme silti taida koskaan tavoittaa. Ilvekset ovat myös yksilöitä ja niihin vaikuttavia muuttujia, on vähintäänkin paljon ja jokaiseen yksilöön, ulkoisten muuttujien lisäksi vaikuttaa myös yksilön sisäiset muuttujat.

Miksi ilveksen käyttäytymistä selvitetään?

Merkittävä tarveperuste ilvekseen liittyvissä seuranta-, ja koesarjoissa, on syvällisemmän ymmärryksen saavuttaminen, suhteessa ilveksen käyttäytyminen sekä stressimuuttujat. Eli, mikäli jotain tapahtuu, jossa ilves on osallinen (esim. pihavierailu), kiinnitämme usein huomion tapahtumaan, negatiivisessa valossa ja jätämme huomioimatta ne vuorovaikutukset tai välttämättömyydet, jotka tapahtuneeseen ovat ilvekseen liittyen, saattaneet johtaa. Ilveksen käyttäytymistä määritellään edelleen, ihmisen suunnasta katsoen ja niin, kuten määrittelijä kokee tai arvioi käyttäytymisen olevan tai merkitsevän. Eli ilvestä katsotaan ainoastaan ihmissilmin ja tulkinnoin, huomioimatta sisäisten muuttujien vaikutusta, ilveksen käyttäytymiseen sekä reaktiokytköksiin.

Edellinen on seurausta siitä, että ymmärrys ilveksen käyttäytymisestä ja reaktioista eri tilanteissa sekä näiden taustalla vaikuttavista muuttujista, on ollut ohuen langan varassa. Tässä kontekstissa Ilveskeskus pyrkii keräämään näyttöä ilveksestä, käyttäytymis-, ja maastoseurantojen sekä koesarjojen myötä. Mitä laajemmin löydämme vastauksia ja ymmärrämme ilveksen käyttäytymistä ilveksen suunnasta katsottuna sekä myös stressin vaikutusta käyttäytymiseen, sitä paremmin tiedostamme ilvesyksilön vaikutuksen kulttuurilliseen ympäristöön sekä villin luonnon lukuisiin mutta myös lajin sisäisiin vuorovaikutuksiin.

Ilveskeskuksen tavoitteena on myös ymmärtää ilveksen vaikutusta meihin ihmisiin sekä meidän toimintaamme, on tiedostettava myös, ihmisen ympäristöön tuottamat ärsykkeet, jotka voivat vaikuttaa ilveksen käyttäytymiseen, suuntaan tai toiseen. Ilveksen tulevaisuutta ja rinnakkaiseloa ihmisen kanssa katsottaessa, meidän on opittava huomioimaan toimijoiden yhteistyön lisäksi, oma ”ilvessuhteemme” kaksisuuntaisena vuorovaikutuksena, sen sijaan, että katsomme ainoastaan ilveksen vaikutusta itsemme. Ilveskeskus riippumattomana toimijana, voi myös tuottaa, ideoida ja tehdä ehdotuksia eri toimijoille, ilveksen käyttäytymisen suunnasta katsottuna.

Jos sitten tapahtuu jotain?

Ilveksen tehdessä jotain, joka meidän ihmisten käsitteistön ja moraalin mukaan on sopimatonta, puhumme usein häirikköilveksestä. Emme kuitenkaan voi mennä ja torua tuota ilvesyksilöä sanomalla – miksi teit noin?

Koska ilves ei puheistamme piittaa, niin olisiko paikallaan lähestyä tapahtumaa eri tavalla, esimerkiksi kysymällä avoimen objektiivisesti. ”Mikä ja mitä on taustalla, joka johti siihen, että ilves käyttäytyi, kuten käyttäytyi?”

Ilveksen taustalla olevia muuttujia tuntemalla ja hahmottamalla, saatetaan päästä tapahtuman sekä siihen johtaneiden muuttujien ymmärtämisessä, avoimeen harkinnan tilaan. Jäämättä kiinni omaan tunneperäiseen reaktioon tapahtumasta, voi nähdä ilveksen villinä petoeläimenä, joka käyttäytyy reaktioiden ja niitä aiheuttaneiden muuttujien ”ohjauksessa”, eikä ainoastaan pahiksena joka saalisti esimerkiksi, kotieläimen ruoakseen.

Edellinen ei tarkoita ilveksen vuoksi koetun pelon, saadun vamman tai kotieläimen menetyksen aiheuttamaa mielipahaa, surua tai taloudellisten menetysten väheksymistä. Mutta avoin lähestymiskulma tapahtumaan nousee tunnereaktion yläpuolelle, rationaalisen näkemisen kontekstiin, jolloin ”tunnesumun” hämärtämä ajattelu saa paremmin tilaa objektiivisen kuvan muodostamiseen, tapahtuneesta.

Lisää aiheesta myös alla mainituilla sivuilla:

  • Onko ilves vaarallinen?
  • Ilves pihassa
  • Häirikköilves?

Avainlaji

Metsäluonnon monimuotoisuus ja sen säilyminen kohtaa alati lisääntyviä haasteita. Nämä haasteet vaikuttavat suoraan tai välillisesti kaikkiin planeettamme lajeihin sekä lajiyksilöihin, myös ihmiseen. Ravintoverkon huipulla oleva ilves, on monimuotoisuuden yksi avainlaji, jonka kautta suoraan sekä välillisesti, voidaan nähdä eri muuttujien kasvanutta vaikutusta, luonnon monimuotoisuudelle. Yksi merkittävä muuttuja, joka koskettaa ilvesyksilöitä, voi olla stressi ja sen lisääntynyt vaikutus elinpiirillä. Stressimuuttujia ilvekselle ovat asutuksen laajeneminen, ravintoresurssin vähyys, saaliin menettäminen, sairaudet, kipu, vammat, häirityksi tuleminen, naaralle pentujen huoltaminen ja nuorille vierotus sekä mahdollinen orpous.

Akuutti stressi on lyhytkestoisena hyvä laatuinen (saalistus) myös villieläimelle, joten se ei muuta yksilön käyttäytymistä. Stressin muuttuessa krooniseksi, hyvät muuttujat vaihtuvat negatiivisiksi muuttujiksi, jolloin niiden kasvava vaikutus näkyy myös käyttäytymisen eri tilanteissa. Mitä pidempää ja enemmän stressi on läsnä ilveksen elämässä, sitä suuremmat ovat sen pysyvät vaikutukset käyttäytymiseen. Käyttäytymisen peilaaminen perustarpeiden sekä stressin kautta, laajentaa ymmärrystä käyttäytymiseen kullakin hetkellä vaikuttavista ulkopuolisista muuttujista sekä opitun tai sopeuman osamerkityksistä, ilveksen elämässä. Oleellista ei siis ole se, että tapahtuu – vaan se, miksi tapahtuu! Seurantojen ja kokeiden kautta kertynyttä evidenssiä (näyttöä), Ilveskeskus hyödyntää ilvesneuvonnassa ja ilvekseen liittyvien tilanteiden / tapahtumien ymmärtämisessä.

Lajituntemusta kasvattaen – myyttien kumoamista

Ilvekseen käyttäytymiseen liittyy edelleen monia myyttejä, luuloja sekä olettamuksia, sillä sen käyttäytymistä tunnetaan edelleen rajallisesti. Vaikka ilves on suurista petonisäkkäistä eniten hyväksytty, kohdistuu sitäkin kohtaan edelleen jonkin verran tietämättömyydestä johtuvaa pelkoa mutta myös joidenkin tapahtumien seurauksena, vihaa. Ilveskeskuksen toimintaa seurantahankkeiden lisäksi, on laajentaa ymmärrystä ilveksen käyttäytymisestä ja tuntemusta ilveksestä lajina mutta myös persoonallisina yksilöinä.

Objektiivisesti ilveksen käyttäytymistä – itsenäinen ja vapaa toimija

Ilveskeskus katsoo kaikkia ilvekseen liittyviä tapahtumia sekä tilanteita, ainoastaan ilveksen silmin, ilveksen käyttäytymisen suunnasta katsoen. Ilveskeskus ei ota kantaa tapahtumien kulkuun, puolesta tai vastaan!

Ilveskeskus on sitoutumaton ja puolueeton toimija, jonka tuottaman evidenssin objektiivisuuden mittarit ovat: avoimuus, kriittisyys, edistyvyys, itsekorjaavuus sekä itsenäisyys.

Asiantuntija?

Elonkehä 4/21 – Osma Naukkarinen

Vaikka voi helposti sanoa, että Jussi Ristonmaa on yksi Suomen parhaiten ilveksiin perehtyneistä ihmisistä, hän ei suostu kutsumaan itseään ilvesasiantuntijaksi. ”Joskus on luullut jotain tietävänsä, mutta kissat kerta toisensa jälkeen tekevät sitten jotain, mikä pudottaa taas maan pinnalle.”

Käyttäytymisen teoriaa

Evidenssi (näyttö) ilveksen käyttäytymisestä, on lukuisten muuttujien seurausta sekä tilanneriippuvaista ja siksi eri suuruista todennäköisyyttä. Allekirjoittanut ei ilveksen käyttäytymisestä puhuessaan, tarkoita 100% faktaa tai totuutta, vaikka tiettyjä samankaltaisuuksia eri yksilöiden välillä, käyttäytymisessä saattaa ilmentyä. Ilvekset ovat yksilöitä, jolloin ärsykkeen aikaansaama käyttäytyminen, voi ilmentyä ulkoisten muuttujien vaikutuksesta, eri yksilössä, eri tavalla. Ilvekset eivät myöskään ole robotteja ja tämän seurauksena, sama yksilö voi reagoida samaan ärsykkeeseen, toisin, kun edellisellä kerralla.


”Mitä enemmän ilves on minulle elämästään näyttänyt, sitä paremmin ymmärrän, miten vähän tiedän sen elämästä” jr



Ilveskeskuksen toimintaa on:

Ilveksen käyttäytymiseen liittyviä hankkeita

  • Ilvesneuvonta – Miksi ilves liikkuu pihoilla? Ilveksen käyttäytyminen eri tilanteissa. Kotieläimet, tuotantoeläimet ja ilves. Näitä ja paljon muuta, voi kysyä ilvesneuvonnasta
  • Kokeelliset seurannat ilveksen käyttäytymiseen liittyen
  • Saaliseläinten reagointi ja käyttäytyminen, suhteessa ilvekseen
  • Ilves ja kotieläimet hanke, kartoittaa tapahtumia, joissa ilves on (tai epäillään olevan) toinen osapuoli
  • Ravintoketjun alempien petojen suhde ilvekseen (kettu, supikoira)
  • Ilves ja media hankkeessa seurataan millaisen kuvan media rakentaa ilveksestä
  • Ilveshavainnot jälki-, vai näköhavainto? Ilmoita havainto Ilveskeskukseen
  • Ilves muuttuneessa ympäristössä ja tilassa tutkielma syventyy ilvekseen vaikuttavien stressitekijöiden tunnistamiseen, ympäristössä ja eri tilassa

Esitelmät ja retket

  • ”Ilves muuttuneessa ympäristössä” esitelmässä ilveksen käyttäytymistä maasto-, yksilö- ja ryhmäseurantojen sekä käyttäytymiskokeiden näyttöön nojaten mutta ilman lopullista totuutta.
  • ”Ilvesten elämää” metsäretki, suuntautuu ilveksen kotimetsään. Eli, ilveksen käyttäytymistä siellä, missä ilveskissa liikkuu

Kysy lisää tai tilaa esitelmä tai metsäretki: Ilveskeskus – 041 313 0525

Ilves 30v. tapahtumat, ym.

Vuosi 2024 tuo Ilveskeskuksen oheisohjelmistoon uusia tapahtumia mutta nostaa myös joitakin vanhoja ohjelmia, uudelleen tuotantoon

  • ”Ilves 30v. keräys” – 5000€ ilveskissoille ja luonnon monimuotoisuudelle, WWF:n kautta
  • ”Ilves muuttuneessa ympäristössä” 30v. esitelmä, 18.5.2024. Jyväskylä
  • ”Koomikot ilvesten jäljillä” hyväntekeväisyys stand up, 9.8.2024. Wanha Woimala, Jyväskylä – Vaajakoski

Jo 18v. – yli 600 puhelua – 550h. neuvontaa ilveksen käyttäytymisestä, eri tilanteissa

Ilvesneuvonta on Suomen ainoa palvelu, josta matalalla kynnyksellä, kuka vaan voi tiedustella ilveksen (Lynx lynx) käyttäytymisestä. Neuvonta perustuu yksilö- ja ryhmäseurannan sekä käyttäytymiskokeiden tuoman näytön kautta, ilveksen käyttäytymiseen ja reaktioihin sekä näiden taustalla vaikuttaviin muuttujiin.

Ps. Ilveskeskus ei ota kantaa tapahtumien kulkuun tai lopputulokseen, puolesta eikä vastaan, vaan katsoo asiaa ilveksen käyttäytymisen suunnasta – ilveksen silmin!

  • Liikkuuko ilves pihassa tai aitovierillä?
  • Voinko itse tehdä etukäteen jotain, ettei ilves kiinnostuisi tulemaan pihaan?
  • Kesykissan ja ilveksen välinen suhde?
  • Ilves, kotieläimet sekä tuotantoeläimet
  • Näitä ja paljon muuta ilvekseen liittyvää saat Ilvesneuvonnasta.

Katso lisätietoa Ilvesneuvonta -sivulta


Käyttäytymisestä – stressimuuttujiin

Esitelmässä avaan kolmen vuosikymmenen aikana saatua näyttöä ilveksen käyttäytymisestä. Esitys raottaa myös ilvekseen liitettyjä, ”vaarallinen” sekä ”häirikkö” statusta mutta myös kotieläinten ja ilveksen symbioosia, ihmistä unohtamatta. Esitys pohjaa laajan koesarjan, yksilö- ja ryhmä seurannan sekä luontaisen elinympäristön havaintoihin ja aineistoon. Esitelmä seuraa ”Ilves muuttuneessa ympäristössä ja tilassa” tutkielman aineistoa, jossa tarkastelen ilveksen käyttäytymisen lisäksi, ilveksen kokemaan stressiä sekä stressin vaikutusta käyttäytymiseen, suhteessa eri muuttujiin.

Laajempi kuvaus esityksestä: TÄSTÄ!

Lisätiedot ja varaukset: 041 313 0525 – Ilveskeskus, Jussi


Ilmoita ilveshavainto

Tekemäsi havainnot ilveksestä voit ilmoittaa soittamallatekstiviestillä tai sähköpostilla.

Katso ohjeet ilmoituksen tekemiseen Ilveshavainto -sivulta.

Huom! Ilmoitettuja havaintoja ei jaeta kolmannelle osapuolelle!

Ilveskeskus on kerännyt havaintoja ilvesten liikkeistä 1990 luvulta lähtien ja ne ovat pieni mutta tärkeä osa lajin käyttäytymisseurantaa. Ilveskeskukseen ilmoitetaan vuosittain 650-800 havaintoa ilveksestä. Kiitos kun autat laajentamaan ja täydentämään ymmärrystä ilveksen käyttäytymisestä, ilmoittamalla havainnot Ilveskeskukseen.


”Veljekset kuin ilvekset” – monimuotoinen luonto ja ilveskissat. Metsäluonnon monimuotoisuus, on merkittävin hyvinvoinnin muuttuja, metsiemme upealle kissaeläimelle. Ilves avainlajina, on puolestaan yksi, metsäluonnon monimuotoisuuden turvaajista. Vuorovaikutus on näin ollen kaksisuuntainen, jossa toisen hyvä on toisen hyvinvointia.

Luonnon monimuotoisuus (biodiversiteetti) joka kumpuaa saalislajien riittävyydestä ja sopivien elinpiirien säilymisestä, yhdessä ilveskannan geenipoolin laajuuden kanssa, ovat ilveksen kannalta merkittävimmät muuttujat, lajin tulevaisuuden turvaajina, Suomessa. Lisäksi ilveksen elämään vaikuttavat myös erilaiset sosioekonomiset muuttujat.

Vuonna 2024 toukokuussa, yhteinen matkamme ilveskissojen kanssa, tulee jatkuneeksi 30v. Vuoden tavoite on kerätä 5000€ ilveskissoille ja Suomen luonnon monimuotoisuudelle. Kiitos kun olet mukana 30v. keräyksessä!

Lisätiedot keräyksestä: IIveskeskus – Jussi Ristonmaa, 041 313 0525

Osallistu keräykseen TÄSTÄ! ohjautuu WWF:n lahjoitussivulle!

Keräystilanne

1539€


Ilves radiossa

Ilves on kotonaan lumisessa maisemassa. Sen suuret tassut eivät uppoa syvälle lumeen, jolloin myös saalistus onnistuu helpommin. Talvella tupsukorvista tehdään eniten pihahavaintoja ja ulos sijoitetut valvontakamerat paljastavat tehokkaasti nämä yölliset vieraat. Välillä ilvesnaaras vierailee pihoilla jopa useiden pentujen kanssa. Koskenvuoren jylhissä maisemissa Jyväskylässä, lumen kuorruttamien puiden juurella vierailivat Jussi Ristonmaa ja Asko Hauta-aho.

YLE, Radio Suomi, Metsäradio 9.1.2024

Ilves talvella, kuuntele TÄSTÄ! (avautuu Ylen:n sivuille)

Metsäradio 2.8. ja 9.8. 2023 – Ilves muuttuneessa ympäristössä,

Osa 1. ke. 2.8. kuuntele TÄSTÄ! (avautuu Yle:n sivuille).

Osa 2. ke. 9.8. kuuntele TÄSTÄ! (avautuu Ylen: sivulle)


”Ilvesten elämää” -metsäretket

”Ilvesretkiä vuodesta 1995 alkaen”

Ilveskeskus järjestää kesäisin kaikille avoimia metsäretkiä. Mutta jos haluat retkeillä tutulla porukalla, niin sekin on mahdollista, kun tilaat ilvesretken omalle ryhmällesi. Tilausretket sopivat tapahtumiin, perhe, tyhy- tai harrasteryhmille. Ilvesretket ovat olleet osa ilveskeskuksen toimintaa jo vuodesta 1995 lähtien.

Katso lisää retkistä TÄSTÄ!


Ilvesten Youtube -kanava

Ilvesten Youtube kanavalta löydät videoklippejä mm. erilaisista koetilanteista, joissa etsittiin ilvekseen käyttäytymiseen vaikuttavia reaktiokytköksiä värien, hajujen ja muiden muuttujien kautta. Lisäksi kanavalla on harvoin kuultuja ääniä ja äänisarjoja, joita ilvekset käyttävät kommunikoinnissaan. Käy tutustumassa ilveskanavaan!

Siirry TÄSTÄ Ilvesten youtube kanavalle


Salametsästys on rikos!

Salametsästys on rikos, eikä sitä tule katsoa läpi sormien. Jokainen laittomasti metsästetty ilves tai muu suojeltu ja luvanvarainen eläin, on miinus luonnon monimuotoisuudelle. Samalla salametsästys mustamaalaa laillista metsästystä ja sitä harrastavia. Ilmoittamalla tiedossasi olevan salametsästystapahtuman poliisille, autat ilveksiä ja villiä luontoa. Samalla myös laillisesti metsästävät, välttävät leimautumasta salametsästäjiksi. Joten – miksi et ilmoittaisi?


Huom! Ilveskeskuksen sivuilla sekä esityksissä kerrotut päätelmät sekä kokeiden antamat näytöt, eivät ole kiveen hakattu, lopullinen totuus ilveksen käyttäytymisestä. Joten voit näyttöön nojaten falsifioida (osoittaa vääräksi) niitä käyttäytymis”tapoja”, joista näillä sivuilla tai esityksissä olen kertonut tai kerron.

Sivuston kaikki kuva ja teksti copy: Jussi Ristonmaa, jollei tekstissä tai kuvan yhteydessä toisin mainita. Kuvat on merkitty nimellä ja/tai Ilveskeskus -merkillä.

TerveisinJussi Ristonmaa


1994 – ILVESKESKUS – 2024