Ilves muuttuneessa ympäristössä
”Ilveksen silmin – yli 30v.”
Ilveskeskus on ilveksen (Lynx lynx) käyttäytymiseen (etologia) perehtynyt, sitoutumaton ja puolueeton toimija Suomessa. Ilveskeskus katsoo kaikkia ilvekseen liittyviä tapahtumia sekä tilanteita objektiivisesti, ilveksen käyttäytymisen suunnasta katsoen, ottamatta kantaa yksittäisten tapahtumien kulkuun, puolesta tai vastaan.
Ilveskeskus on myös suurin yksittäinen ilveshavaintojen vastaanottaja Suomessa. Lisäksi, lähes kaksi vuosikymmentä toiminut Ilvesneuvonta, on toimintana ainutlaatuinen kansallisesti ja jopa kansainvälisesti. Molemmat, sekä havainto-, että neuvontapalvelu, tuottavat vuosittain mittavan määrän, ilvekseen liittyvää käyttäytymis-, ym. tietoa, koeseurantojen ohella.
Ilveksen silmin – ilveksen suunnasta katsottuna
Ilveskeskus on ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana toimijana suomessa, toteuttanut ilvekseen liittyvää pitkäkestoista, etologista (käyttäytyminen) seurantaa sekä kokeita jo kolmen vuosikymmenen ajan. Etologia lähestymissuunta on villieläimeen liitettynä, edelleen vähän käytetty. Siinä missä ekologiassa linjat ovat yksilöä laajemmat vuorovaikutussuhteet (populaatiot), etologiassa kiintopisteenä on yksilö, yksilöön vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset muuttujat sekä stressin vaikutus käyttäytymiseen. Eli, ”Ilveskeskus katsoo ilveksen silmin, tapahtumia”, kuvaa hyvin, kuinka Ilveskeskus lähestyy, ilveksen käyttäytymistä sekä stressimuuttujien vaikutusta käyttäytymiseen.
Vuodesta 1994 – 30v.
Ilveksen käyttäytymiseen perehtyminen on ollut hidasta ja näytöt, varsinkin alkuaikoina 1990 -luvulla pieniä. Mutta periksiantamattomuus ja kiinnostus ilveksen käyttäytymisen selvittämiseen, ovat pala palalta tuottaneet näyttöä, joka on avannut ymmärrystä ilveksen käyttäytymisestä ja sen takana vaikuttavista muuttujista sekä stressitekijöistä. Näyttö, jota yli kolmen vuosikymmenen aikana (1994-2025) ilveksen käyttäytymisestä on saatu, perustuu talvisin toteutettuihin maastoseurantoihin, laajoihin väri-, tuoksu-, ääni-, peili- ja reaktiokokeisiin sekä yksilön, kuten myös ryhmäkäyttäytymisen pitkäkestoiseen seurantaan, stressin käyttäytymisvaikutuksien ja näytön analysointiin.
Ymmärrystä yksilöiden välisistä eroista, opitun sekä sopeuman vaikutuksista, on myös laajentanut useiden ilvesyksilöiden persoonallisuuden ja temperamentierojen kartoittaminen. Eli, ilvestä on lähestytty ihmispsykologian käsitteiden kautta, jotta näytön kuvaaminen ymmärrettävästi, onnistuisi paremmin. Persoonallisuuden ilmentymissä etsittiin yksilön olevaisuuden tilaan vaikuttavia muuttujia sekä yksilöiden muuttumattomia temperamentti eroja. Mittarina persoonallisuuteen vaikuttavana, ympäristöpaineen (mm. vuorokauden aika, vuoden aika, toinen ilvesyksilö, ihminen, ympäristön tapahtumat sekä vuorovaikutukset) lisäksi, ovat olleet seurattavan yksilön hännän liikkeet ja asennot, silmien ja pupillin koko sekä muoto, korvien liikkeet ja asennot, tarkkailtavan yksilön ulkoinen olemus sekä ilvesten käyttämät äänet/äänteet. Jotta em. mainitut muuttujat on voitu löytää, koe-, ja seurantatilanteet videoitiin tarkasti.
Haasteet käyttäytymiskokeissa ja kriittisyys
Pitkät koesarjat tehtiin rajatulla alueella, sillä näytön on perustuttava, sattumien poissulkemiseen. Kokeissa tärkeää olikin toistot, sillä yksi koetapahtuma ja sen lopputulema, ei poista sattuman mahdollisuutta. On tiedostettava myös se, että vaikka toistojen mukana sattuman ilmentymä vähenee, jää sen mahdollisuus kuitenkin aina olemaan. Käyttäytymiskokeiden ja -seurantojen haaste on siinä, että maastossa tällaisen koesarjan läpivieminen, on mahdotonta. Eli rajattu stabiilialue, on ainoa mahdollisuus, riittävän toistomäärän saamiseksi. Kaiken kattavaa totuutta, kun puhutaan ilveksen käyttäytymisestä, emme silti koskaan tavoita, sillä ilvekset ovat yksilöitä ja niihin vaikuttavia muuttujia, on vähintäänkin paljon ja jokaiseen yksilöön, ulkoisten muuttujien lisäksi vaikuttaa myös yksilön sisäiset muuttujat. On ilmeisen selvä, että olosuhteiden tuoma sopeuma rajatulla alueella, tuo omat haasteet näytön vahvuuteen. Tämä seikka oli/on otettava huomioon tulosten tulkinnassa ja hinkseleiden paukuttelu, kannattaa unohtaa. Villieläimen käyttäytymisen tulkinnoissa, kriittisyys omia päätelmiä kohtaan, on kultaakin kalliimpi.
Miksi ilveksen käyttäytymistä selvitetään?
Merkittävä tarveperuste ilvekseen liittyvissä seuranta-, ja koesarjoissa, on syvällisemmän ymmärryksen saavuttaminen, suhteessa ilveksen käyttäytyminen sekä stressimuuttujat. Eli, mikäli jotain tapahtuu, jossa ilves on osallinen (esim. pihavierailu tai kotieläinvahinko), kiinnitämme huomion tapahtumaan, negatiivisessa valossa ja jätämme huomioimatta ne vuorovaikutukset tai välttämättömyydet, jotka tapahtuneeseen ovat ilvekseen liittyen, saattaneet johtaa. Ilveksen käyttäytymistä määritellään lähes poikkeuksetta, ihmisen suunnasta katsoen ja niin, miten määrittelijä kokee tapahtuman kosketuksen itseensä. Eli ilvestä katsotaan ainoastaan ihmissilmin ja tulkinnoin, huomioimatta sisäisten muuttujien ja/tai stressin vaikutusta, ilveksen käyttäytymiseen sekä reaktiokytköksiin.
Edellinen on seurausta siitä, että ymmärrys ilveksen käyttäytymisestä ja reaktioista eri tilanteissa sekä näiden taustalla vaikuttavista muuttujista, on ollut ohuen langan varassa. Tässä kontekstissa Ilveskeskus pyrkii keräämään näyttöä ilveksestä havaintojen, käyttäytymis-, ja maastoseurantojen sekä koesarjojen myötä. Mitä laajemmin löydämme vastauksia ja ymmärrämme ilveksen käyttäytymistä ilveksen suunnasta katsottuna sekä stressin vaikutusta käyttäytymiseen, sitä paremmin tiedostamme ilvesyksilön vaikutuksen kulttuurilliseen ympäristöön sekä villin luonnon lukuisiin mutta myös lajin sisäisiin vuorovaikutuksiin.
Ihmisen vaikutus ilvekseen
Ilveskeskuksen tavoitteena on myös ymmärtää, ihmisen vaikutusta ilveksen elämään. Siksi on tärkeää tiedostaa ihmisen ympäristöön tuottamat ärsykkeen (muuttujat), jotka voivat vaikuttaa ilveksen käyttäytymiseen, suuntaan tai toiseen. Ilveksen käyttäytymistä sekä rinnakkaiseloa ihmisen kanssa katsottaessa, meidän olisi opittava huomioimaan, tapahtumien kaksisuuntaisuus, sen sijaan, että katsomme ainoastaan ilveksen vaikutusta itsemme.
Jos sitten tapahtuu jotain?
Ilveksen tehdessä jotain, joka meidän ihmisten käsitteistön ja moraalin mukaan on sopimatonta, puhumme usein häirikköilveksestä. Emme kuitenkaan voi mennä ja torua tuota ilvesyksilöä sanomalla – miksi teit noin!
Koska ilves ei puheistamme piittaa, niin olisiko paikallaan lähestyä tapahtumaa, kysymällä avoimen objektiivisesti, -Mikä ja mitä oli/on taustalla, joka ehkä johti siihen, että ilves käyttäytyi, kuten käyttäytyi? Tässä punnitaan myös itsekritiikkiä, sillä voi olla, ettei aina kannata suin päin lausua ajatusta, mikä ensimmäisenä tulee mieleen, ilveksen käyttäytymisestä. Katsomalla villieläimen käyttäytymistä, eläimen suunnasta ihmiseen päin, voi omat subjektiiviset mielipiteet ja -kuvat sopivasti vaimentua.
Ilveksen käyttäytymisen taustalla olevia muuttujia tuntemalla ja hahmottamalla, saatetaan päästä tapahtuman sekä siihen johtaneiden muuttujien ymmärtämisessä, avoimeen harkinnan tilaan. Näin saattaa onnistua näkemään ilveksen villinä eläimenä, joka käyttäytyy reaktioiden ja niitä aiheuttaneiden muuttujien sekä stressin ”ohjauksessa”, eikä ainoastaan pahiksena, joka saalisti lampaan tai kauriin ruoakseen.
Edellinen ei tarkoita kotieläimen menetyksen aiheuttamaa mielipahaa, surua tai taloudellisten menetysten väheksymistä. En myöskään väheksy tunnepuolen (pelko, viha, tms.) aikaan tuottamaa kokemusta ihmisessä. Avoin ja kriittinen lähestymiskulma tapahtumaan, nousee kuitenkin tunnereaktion yläpuolelle, rationaalisen näkemisen kontekstiin. Tällöin ”tunnesumun” hämärtämä reaktio voi haihtua ja objektiivisen kuvan muodostuminen tapahtuneesta, mahdollistuu.
Lisää aiheesta myös alla mainituilla sivuilla:
- Onko ilves vaarallinen?
- Ilves pihassa
- Ilves – Kissa – Koira
- Häirikköilves?
Avainlaji
Metsäluonnon monimuotoisuus ja sen säilyminen kohtaa alati lisääntyviä haasteita. Nämä haasteet vaikuttavat suoraan tai välillisesti kaikkiin planeettamme lajeihin sekä lajiyksilöihin, myös ihmiseen. Ravintoverkon huipulla oleva ilves, on monimuotoisuuden yksi avainlaji, jonka kautta suoraan sekä välillisesti, voidaan nähdä eri muuttujien kasvanutta vaikutusta, luonnon monimuotoisuudelle. Yksi merkittävä muuttuja, joka koskettaa ilvesyksilöitä, voi olla stressi ja sen lisääntynyt vaikutus elinpiirillä. Stressimuuttujia ilvekselle ovat asutuksen laajeneminen, ravintoresurssin vähyys, saaliin menettäminen, sairaudet, kipu, vammat, häirityksi tuleminen, naaralle pentujen huoltaminen ja nuorille vierotus sekä mahdollinen orpous.
Akuutti stressi – hyvä vai huono?
Akuutti stressi on lyhytkestoisena hyvä laatuinen myös ilvekselle, joten se ei muuta yksilön käyttäytymistä pysyvästi. Stressin muuttuessa krooniseksi, sen hyvä vaikutus vaihtuu negatiiviseksi muuttujaksi, jolloin sen vaikutus näkyy myös käyttäytymisessä. Mitä enemmän stressi on läsnä ilveksen elämässä, sitä suuremmat ovat sen pysyvät vaikutukset käyttäytymiseen. Ilveksen käyttäytymisen peilaaminen perustarpeiden sekä stressin kautta, laajentaa ymmärrystä käyttäytymiseen kullakin hetkellä vaikuttavista, ulkopuolisista muuttujista sekä opitun tai sopeuman osamerkityksistä. Oleellista ei siis ole se, että tapahtuu – vaan se, miksi tapahtuu!
Lajituntemusta kasvattaen – myyttien kumoamista
Ilveksen käyttäytymiseen liittyy jonkin verran myyttejä sekä olettamuksia, kansan keskuudessa. Vaikka ilves on suurista petonisäkkäistä eniten hyväksytty, kohdistuu sitäkin kohtaan edelleen jonkin verran myös pelkoa sekä vihaa. Ilveskeskuksen toimintaa, on kokeiden tuottaman evidenssin myötä, laajentaa ymmärrystä ilveksen käyttäytymisestä lajina sekä yksilöinä.
Käyttäytymisen teoriaa ja todennäköisyyksiä
”Vaikka voi helposti sanoa, että Jussi Ristonmaa on yksi Suomen parhaiten ilveksiin perehtyneistä ihmisistä, hän ei suostu kutsumaan itseään ilvesasiantuntijaksi. ”Joskus on luullut jotain tietävänsä, mutta kissat kerta toisensa jälkeen tekevät sitten jotain, mikä pudottaa taas maan pinnalle.” Elonkehä 4/21 – Osma Naukkarinen
”Mitä enemmän ilvekset ovat minulle elämästään näyttäneet, sitä paremmin ymmärrän, miten vähän tiedän niiden elämästä” jr
Evidenssi (näyttö) ilveksen käyttäytymisestä, on lajinsisäisten-, sekä ulkoisten muuttujien seurausta sekä tilanneriippuvaista ja eri suuruista todennäköisyyttä. Allekirjoittanut ei ilveksen käyttäytymisestä puhuessaan, tarkoita 100% totuutta. Ilvekset ovat yksilöitä, jolloin ärsykkeen aikaansaama käyttäytyminen, voi ilmentyä ulkoisten tai sisäisten muuttujien vaikutuksesta, eri yksilössä, eri tavalla. Ilvekset eivät myöskään ole robotteja ja tämän seurauksena, sama yksilö voi reagoida samaan ärsykkeeseen, tänään toisin, kun edellisellä kerralla. Koetilanteissa olleiden ilvesyksilöiden käytös, voi poiketa villin luonnon yksilöiden käytöksestä, vaikka tiettyjä samankaltaisuuksia eri yksilöiden välillä, käyttäytymisessä ilmenee. Etologiassa kriittisyys omia teorioita kohtaan, on aina kultaakin kalliimpi muistutus.
Ilveskeskuksen tuottaman evidenssin, objektiivisuuden mittarit ovat: avoimuus, kriittisyys, edistyvyys, itsekorjaavuus sekä itsenäisyys.
Ilveskeskuksen toimintaa
Ilveksen käyttäytymiseen liittyviä hankkeita
- Ilvesneuvonta – Miksi ilves liikkuu pihoilla? Ilveksen käyttäytyminen eri tilanteissa. Kotieläimet, tuotantoeläimet ja ilves. Näitä ja paljon muuta, voi kysyä ilvesneuvonnasta
- Ilveshavainnot jälki-, vai näköhavainto? Ilmoita havainto Ilveskeskukseen
- Kokeelliset seurannat ilveksen käyttäytymiseen liittyen
- Saaliseläinten reagointi ja käyttäytyminen, suhteessa ilvekseen
- Ilves ja kotieläimet hanke, kartoittaa tapahtumia, joissa ilves on (tai epäillään olevan) toinen osapuoli
- Ravintoketjun alempien petojen suhde ilvekseen (kettu, supikoira)
- Ilves ja media hankkeessa seurataan millaisen kuvan media rakentaa ilveksestä
- Ilves muuttuneessa ympäristössä ja tilassa tutkielma syventyy ilvekseen vaikuttavien stressitekijöiden tunnistamiseen, ympäristössä ja eri tilassa
- Ihmisen ilves”suhde” – mistä ja miten ihmisen suhtautuminen ilvekseen muodostuu?
Esitelmät ja metsäretket
Seurantojen sekä kokeiden avaamaa käyttäytymisen evidenssiä sekä persoonallisuus eroja – ilman lopullista totuutta.
- ”Ilves muuttuneessa ympäristössä” esitelmässä ilveksen käyttäytymistä maasto-, yksilö- ja ryhmäseurantojen sekä käyttäytymiskokeiden näyttöön nojaten.
- ”Ilvesten jäljillä” metsäretki, suuntautuu ilveksen kotimetsään. Eli, ilveksen käyttäytymistä siellä, missä ilveskissa liikkuu
Lisätiedot ja tilaukset Ilveskeskus – 041 313 0525
Neuvontaa ilveksen käyttäytymiseen liittyen
20v. – yli 700 puhelua
Ilvespuhelin on Suomen ainoa palvelu, josta matalalla kynnyksellä, kuka vaan voi tiedustella ilveksen (Lynx lynx) käyttäytymisestä. Neuvonta perustuu maasto-, yksilö-, ja ryhmäseurannan sekä käyttäytymiskokeiden tuoman näytön kautta, ilveksen käyttäytymiseen sekä reaktioihin ja niiden taustalla vaikuttaviin muuttujiin.
Ps. Ilvekseen voi liittyä erilaisia kohtaamisia sekä tapahtumia. Ilveskeskus ei ota kantaa tapahtumien kulkuun eikä niiden lopputulokseen, puolesta tai vastaan. Ilveskeskus katsoo tapahtumia ja tilanteita, aina ilveksen käyttäytymisen suunnasta katsottuna – ilveksen silmin!
- Liikkuuko ilves pihassa tai aitovierillä?
- Voinko itse tehdä etukäteen jotain, ettei ilves kiinnostuisi tulemaan pihaan?
- Kesykissan ja ilveksen välinen suhde?
- Ilves, kotieläimet sekä tuotantoeläimet
- Vai onko sinulla joku muu ilvekseen liittyvä kysymys, tapahtuma, tms.?
Ilvespuhelin:
041 313 0525
joka päivä klo. 9-21
Katso myös lisätietoa Ilvesneuvonta -sivulta
Ilmoita ilveshavainto
Ilveskeskus on Suomen suurin yksittäinen ilveshavaintojen kerääjä
Havainnot ilveksestä voit ilmoittaa tekstiviestillä, sähköpostilla tai WhatsApp:illa
Huom! Ilmoitettuja havaintoja, kuvia, videoita tai muuta tietoa, ei jaeta kolmannelle osapuolelle!
Katso ohjeet ilmoituksen tekemiseen Ilveshavainto -sivulta
Ilveskeskus on kerännyt havaintoja ilvesten liikkeistä, 1990 luvulta lähtien. Havainnot ovat merkittävä osa lajin käyttäytymisseurantaa. Ilveskeskukseen ilmoitetaan vuosittain yli 1 000 havaintoa ilveksestä. Kiitos kun autat laajentamaan ja täydentämään ymmärrystä ilveksen käyttäytymisestä, ilmoittamalla havainnot Ilveskeskukseen.
Ilves muuttuneessa ympäristössä -esitelmä
Käyttäytymisestä – stressimuuttujiin
Esitelmässä avaan kolmen vuosikymmenen aikana saatua näyttöä ilveksen käyttäytymisestä. Esitys raottaa myös ilvekseen liitettyjä, ”vaarallinen” sekä ”häirikkö” statusta mutta myös kotieläinten ja ilveksen symbioosia, ihmistä unohtamatta. Esitys pohjaa laajan koesarjan, yksilö-, sekä ryhmäseurannan ja luontaisen elinympäristön havaintoihin. Esitelmä seuraa ”Ilves muuttuneessa ympäristössä ja tilassa” tutkielman aineistoa, jossa tarkastelen ilveksen käyttäytymisen lisäksi, ilveksen kokemaan stressiä sekä stressin vaikutusta käyttäytymiseen, suhteessa eri muuttujat.
Laajempi kuvaus esityksestä: TÄSTÄ!
Lisätiedot ja varaukset: 041 313 0525 – Ilveskeskus, Jussi
Ilveksen jäljillä -retket
Ainutlaatuiset ilvesretket jo 30 -vuotta
Kesän 2025 retket alkavat toukokuussa! Tulossa taas upeita retkiä hienoon luontokohteeseen.
”Ilvesten jäljillä” retket suuntautuvat metsään, joka on osa ilveksen elinpiiriä. Ympäristö muuttuu ja ilves sopeutuu siihen. ”Ilveksen jäljillä” retkellä, kerron ilveksen elämästä sekä käyttäytymisestä ja siitä, mitä laajat koesarjat, yksilö-, ja ryhmäseurannat sekä maastoseurannat ovat ilveksen elämästä avanneet, yli kolmen vuosikymmenen aikana.
Kerää oma ryhmä tai ilmoittaudu avoimille retkille.
Avoimista retkissä ilmoitetaan mm. Jyväskylän tapahtumat sivulla sekä Menot / Jyväskylä
Kysy lisää: 041 313 0525 – Ilveskeskus tai klikkaa retkisivulle, TÄSTÄ!
Kouvolan sanomien podcast – Saappaat jalassa
7.11.2024 Jakso 111. Jakson kesto noin 70min.
Ilveskeskusta 30 vuotta ylläpitänyt Jussi Ristonmaa vastusti ilvesten metsästystä vielä 1990-luvulla kiivaasti. Nyt kun ilveksiä on Suomessa runsaasti, Ristonmaan mielestä niitä voisi rajatusti myös metsästää.
Ristonmaan mukaan ilveskanta on hyvällä tasolla, ja sen kanta kasvaa varmasti vielä toistaiseksi, etenkin kun ilveksen kannanhoidollinen metsästys käytännössä loppui Suomesta vuosi sitten.
Rajattomaan kasvuun Ristonmaa ei kuitenkaan usko. Jossain vaiheessa ilveskanta kasvaa niin suureksi, että se kääntyy laskuun.
Kuuntele SoundCloud jakso: TÄSTÄ!
Ilves radiossa
Ilves on kotonaan lumisessa maisemassa. Sen suuret tassut eivät uppoa syvälle lumeen, jolloin myös saalistus onnistuu helpommin. Talvella tupsukorvista tehdään eniten pihahavaintoja ja ulos sijoitetut valvontakamerat paljastavat tehokkaasti nämä yölliset vieraat. Välillä ilvesnaaras vierailee pihoilla jopa useiden pentujen kanssa. Koskenvuoren jylhissä maisemissa Jyväskylässä, lumen kuorruttamien puiden juurella vierailivat Jussi Ristonmaa ja Asko Hauta-aho.
YLE, Radio Suomi, Metsäradio 9.1.2024
Ilves talvella, kuuntele TÄSTÄ! (avautuu Ylen:n sivuille)
Metsäradio 2.8. ja 9.8. 2023 – Ilves muuttuneessa ympäristössä,
Osa 1. ke. 2.8. kuuntele TÄSTÄ! (avautuu Yle:n sivuille).
Osa 2. ke. 9.8. kuuntele TÄSTÄ! (avautuu Ylen: sivulle)
Ilvesten Youtube -kanava
Ilvesten Youtube kanavalta löydät videoklippejä mm. erilaisista koetilanteista, joissa etsittiin ilvekseen käyttäytymiseen vaikuttavia reaktiokytköksiä värien, hajujen ja muiden muuttujien kautta. Lisäksi kanavalla on harvoin kuultuja ääniä ja äänisarjoja, joita ilvekset käyttävät kommunikoinnissaan. Käy tutustumassa ilveskanavaan!
Siirry TÄSTÄ Ilvesten youtube kanavalle
Huom! Ilveskeskuksen sivuilla sekä esityksissä kerrotut päätelmät sekä kokeiden antamat näytöt, eivät siis ole kiveen hakattu, lopullinen totuus ilveksen käyttäytymisestä. Joten voit näyttöön nojaten falsifioida (osoittaa vääräksi) niitä ilveksen käyttäytymis”tapoja”, joista näillä sivuilla, luentoesityksissä tai muussa yhteydessä, olen sanonut tai kirjoittanut.
Sivuston kaikki kuva ja teksti copy: Jussi Ristonmaa, jollei tekstissä tai kuvan yhteydessä toisin mainita. Kuvat on merkitty nimellä ja/tai Ilveskeskus -merkillä.
Terveisin – Jussi Ristonmaa