Ilveskeskus

Ilveksen käyttäytymistä

Ilveskeskus on ilveksen (Lynx lynx) käyttäytymiseen perehtyvä toimija Suomessa. Näyttö, jota lähes kolmen vuosikymmenen aikana ilveksen käyttäytymisestä on saatu, perustuu talvisin toteutettuihin maastoseurantoihin, laajoihin väri-, tuoksu-, ääni-, peili- sekä reaktiokokeisiin ja yksilön mutta myös ryhmäkäyttäytymisen seurantaan. Ymmärrystä yksilöiden välisistä eroista, opitun sekä sopeuman vaikutuksista on myös laajentanut useiden ilvesyksilöiden persoonallisuuden kartoittaminen. Persoonallisuuden ilmentymissä etsittiin yksilön olevaisuuden tilaan vaikuttavia muuttujia sekä yksilöiden muuttumattomia tempperamentti eroja. Mittareina ympäristöpaineen ja ulkoisten muuttujien lisäksi ovat olleet ilveksen hännän liikkeet ja asennot, silmien ja pupillin koko sekä muoto, korvien liike ja asennot, tarkkailtavan yksilön ulkoinen tila sekä ilveksen käyttämät äänet/äänteet.

Miksi ilveksen käyttäytymistä selvitetään?

Ymmärtämällä vaistojen, mahdollisten sopeutumien ja eri muuttujien vaikutusta ilvekseen, voimme paremmin ymmärtää taustalta reaktioiden kautta ilveksen (Lynx lynx) käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Eli oleellista ei ole se, mitä tapahtuu – vaan se, miksi tapahtuu!

Samalla voimme ehkä löytää vastauksia ilveksen vaikutuksesta ympäristöön, ihmiseen, kotieläimiin ja/tai tuotantoeläimiin mutta myös lukuisiin villin metsän vuorovaikutuksiin. Maastokokeet ovat käyttäytymisen lisäksi antaneet näyttöä ilveksen ravintoketjussa olevien lajien sekä alempien petonisäkkäiden reagoinnista, silloin kun ne tiedostavat ilveksen liikkuvan lähettyvillä. Käänteisesti voimme puolestaan nähdä ympäristön vaikutuksen ilveksen käyttäytymiseen. Seurannoista saatua evidenssiä (näyttöä) hyödynnetään mm. ilvesneuvonnassa, eli tilanteissa, jossa ilves on osallinen.

Itsenäinen ja vapaa toimija

Toimijana Ilveskeskus on itsenäinen sekä riippumaton ja katsoo ilvekseen liittyviä tapahtumia (pihavierailut, vahingot tms.) ilveksen silmin ja sen käyttäytymisen kautta, ottamatta kantaa tilanteen muihin muuttuviin tekijöihin.

Seurantojen ja käyttäytymiskokeiden objektiivisuuden mittareina Ilveskeskus pitää näytön avoimuutta, kriittisyyttä, edistyvyyttä sekä itsekorjaavuutta ja itsenäisyyttä.

Ilveskeskuksen toimintaa


Neuvontaa ilveksen käyttäytymiseen liittyen

Ilveskeskuksen ilvesneuvonta on tiettävästi Suomen ainoa palvelu, josta halukkaat voivat matalalla kynnyksellä tiedustella ilveksen (Lynx lynx) käyttäytymisestä.

Liikkuuko ilves pihassa tai aitovierillä? Voinko itse tehdä etukäteen jotain, ettei ilves kiinnnostuisi tulemaan pihaan? Entä kesykissan ja ilveksen välinen suhde? Näitä ja paljon muuta ilvekseen liittyvää saat Ilvesneuvonnasta.

Katso lisätietoa Ilvesneuvonta -sivulta


Ilveshavainnot

Tekemäsi havainnot ilveksestä voit ilmoittaa soittamalla, teksti- tai WhatsApp viestillä sekä sähköpostilla.

Katso ohjeet ilmoituksen tekemiseen Ilveshavainto -sivulta.

Huom! Ilmoitettuja havaintoja ei jaeta kolmannelle osapuolelle!


Ilves ja media -hanke

Ilveskeskuksen uusin, syyskuussa 2022 käynnistyvä hanke kohdistuu ilveksen ja median (lehdet ja www-sisältö, podcast) symbioosiin. Ilveksen käyttäytyminen ei aina ole ihmisen toiveiden mukainen ja vahinkoja tai näyttäytymistä asutuksen lähellä tapahtuu. Usein nämä tilanteet poikivat myös uutiskynnyksen ylittäviä juttuja eri mediaan. Millaisia juttuja näistä tapahtumista syntyy mediaan? Uutisia syntyy myös tilanteista, josta ei ole näyttöä ilveksen suuntaan. Millaisen jutun ”olemattomasta” ilveksestä saa mediaan?

Hankkeessa syvennytään uutisiin joissa käsitellään ilvestä, sen liikkumista asutuksen lähellä, tms. sekä uutisointiin ilveksen aiheuttamista kotieläinvahingoista. Onko liikkujasta tai vahingontekijästä varmuus kun uutinen tehdään, jos ei, kuinka oletus näkyy otsikossa ja itse pääjutussa? Onko tapahtumasta mitään faktaa vai onko juttu laadittu kokonaisuudessa pelkkien luulo, kuulo ja olettamus kontekstien varaan? Millaisen narrativiin media rakentaa ilveksestä. Oikaistaanko olettamukseen perustuvat jutut vai jätetäänkö se päivittämättä, jos näyttö osoittaa, että vahingon tekijäksi paljastui joku muu, kuin ilves.

Lisää hankkeesta: Ilves ja media tai 041 313 0525 – Ilveskeskus, Jussi Ristonmaa

Mitä on tapahtunut? Media kertoo oman narratiivin!


Luontoretket ilvesteemalla

Ilveskeskus järjestää kesäisin kaikille avoimia luontoretkiä. Jos haluat retkeillä tutulla porukalla, niin sekin on mahdollista. Tilausretket sopivat tapahtumiin, perhe, tyhy- tai harrasteryhmille, jotka haluavat kokea metsäretken ilvesteemalla ja ”omalla” porukalla. Ilvesretket ovat olleet osa ilveskeskuksen toimintaa jo vuodesta 1995 lähtien. Kysy lisätietoja 041 313 0525 Ilveskeskus.

Lisätietoa retkistä myös TÄSTÄ!

Retket jatkuvat taas kesällä 2023


Ilveksen jäljillä -esitelmä

Huomioita ilveksen käyttäytymisestä maasto- ja kokeellisten seurantojen pohjalta. Onko värillä väliä? Kommunikointia yhteisössä ja sen ulkopuolelle. Feromonia sinne sun tänne, ja minkähän vuoksi?

Ainutlaatuista ja monimuotoista evidenssiä, ilman lopullista totuutta. Jo lähes 500 esityksen kokemuksella

Tapahtumiin – Messuille – Harrasteporukoille – Kouluille

Katso lisää TÄSTÄ!


Ilveskeskuksen Youtube -kanava

Ilvesten Youtube kanavalta löydät videoklippejä mm. erilaisista koetilanteista, joissa etsittiin ilvekseen käyttäytymiseen vaikuttavia reaktiokytköksiä värien, hajujen ja muiden muuttujien kautta. Lisäksi kanavalla on harvoin kuultuja ääniä ja äänisarjoja, joita ilvekset käyttävät kommunikoinnissaan. Käy tutustumassa ilveskanavaan!

Siirry Ilvesten youtube kanavalle


Huom! Ilveskeskuksen sivuilla sekä esityksissä kerrotut päätelmät sekä kokeiden antamat näytöt, eivät ole kiveen hakattu, lopullinen totuus ilveksen käyttäytymisestä. Joten voit näyttöön nojaten falsifioida (osoittaa vääräksi) niitä käyttäytymis”tapoja”, joista näillä sivuilla tai esityksissä olen kertonut tai kerron.

TerveisinJussi Ristonmaa, Ilveskeskus.



1994 – ILVESKESKUS – 2022