ILVESKESKUS

Ilves muuttuneessa ympäristössä

”Ilveksen käyttäytymistä 30v.”

Ilveskeskus on ilveksen (Lynx lynx) käyttäytymiseen (etologia) perehtynyt, sitoutumaton ja puolueeton toimija Suomessa. Ilveskeskus katsoo kaikkia ilvekseen liittyviä tapahtumia sekä tilanteita objektiivisesti, ilveksen käyttäytymisen suunnasta katsoen, ottamatta kantaa yksittäisten tapahtumien kulkuun, puolesta tai vastaan.

Ilveskeskus on myös suurin yksittäinen ilveshavaintojen vastaanottaja Suomessa. Lisäksi, lähes kaksi vuosikymmentä toiminut Ilvesneuvonta, on toimintana ainutlaatuinen kansallisesti ja jopa kansainvälisesti. Molemmat, sekä havainto-, että neuvontapalvelu, tuottavat vuosittain mittavan määrän, ilvekseen liittyvää käyttäytymis-, ym. tietoa, koeseurantojen ohella.

Ilveksen silmin – ilveksen suunnasta katsottuna

Ilveskeskus on ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana toimijana suomessa, toteuttanut ilvekseen liittyvää pitkäkestoista, etologista (käyttäytyminen) seurantaa sekä kokeita jo kolmen vuosikymmenen ajan. Etologia lähestymissuunta, on villieläimeen liitettynä, edelleen vähän käytetty. Siinä missä ekologiassa linjat ovat yksilöä laajemmat vuorovaikutussuhteet (populaatiot), etologiassa kiintopisteenä on yksilö, yksilöön vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset muuttujat sekä stressin vaikutus käyttäytymiseen. Eli, ”Ilveskeskus katsoo ilveksen silmin, tapahtumia”, kuvaa hyvin, kuinka Ilveskeskus lähestyy, ilveksen käyttäytymistä sekä stressimuuttujien vaikutusta käyttäytymiseen.

Vuodesta 1994 – 30v.

Ilveksen käyttäytymiseen perehtyminen on ollut hidasta ja näytöt, varsinkin alkuaikoina 1990 -luvulla pieniä. Mutta periksiantamattomuus ja kiinnostus ilveksen käyttäytymisen selvittämiseen, ovat pala palalta tuottaneet vähitellen näyttöä, joka on avannut ymmärrystä ilveksen käyttäytymisestä ja sen takana vaikuttavista muuttujista sekä stressitekijöistä. Näyttö, jota kolmen vuosikymmenen aikana (1994-2024) ilveksen käyttäytymisestä on saatu, perustuu talvisin toteutettuihin maastoseurantoihin, laajoihin väri-, tuoksu-, ääni-, peili- sekä reaktiokokeisiin ja yksilön, kuten myös ryhmäkäyttäytymisen pitkäkestoiseen seurantaan ja näytön analysointiin.

Ymmärrystä yksilöiden välisistä eroista, opitun sekä sopeuman vaikutuksista on myös laajentanut useiden ilvesyksilöiden persoonallisuuden ja temperamentierojen kartoittaminen. Eli, ilvestä on lähestytty ihmispsykologian käsitteiden kautta, jotta näytön kuvaaminen ymmärrettävästi, onnistuisi paremmin. Persoonallisuuden ilmentymissä etsittiin yksilön olevaisuuden tilaan vaikuttavia muuttujia sekä yksilöiden muuttumattomia temperamentti eroja. Mittarina persoonallisuuteen vaikuttavana, ympäristöpaineen (mm. vuorokauden aika, vuoden aika, toinen ilvesyksilö, ihminen, ympäristön tapahtumat sekä vuorovaikutukset) lisäksi, ovat olleet seurattavan yksilön hännän liikkeet ja asennot, silmien ja pupillin koko sekä muoto, korvien liikkeet ja asennot, tarkkailtavan yksilön ulkoinen olemus sekä ilvesten käyttämät äänet/äänteet.

Haasteet käyttäytymiskokeissa

Pitkät koesarjat tein rajatulla alueella, koska näytön on perustuttava, sattumien poissulkemiseen. Eli, kokeissa tärkeää oli toistojen runsaus, sillä yksi koetapahtuma ja sen lopputulema, ei poista sattuman mahdollisuutta. On tiedostettava myös se, että vaikka toistojen mukana sattuman ilmentymä vähenee, jää sen mahdollisuus kuitenkin aina olemaan. Käyttäytymiskokeiden ja -seurantojen haaste on siinä, että maastossa tällaisen koesarjan läpivieminen, on miltei mahdotonta. Eli rajattu stabiilialue, on ainoa mahdollisuus, riittävän toistomäärän saamiseksi. Kaiken kattavaa totuutta, kun puhutaan ilveksen käyttäytymisestä, emme silti taida koskaan tavoittaa. Ilvekset ovat myös yksilöitä ja niihin vaikuttavia muuttujia, on vähintäänkin paljon ja jokaiseen yksilöön, ulkoisten muuttujien lisäksi vaikuttaa myös yksilön sisäiset muuttujat. On myös hyvin ilmeistä, että olosuhteiden tuoma sopeuma, rajatulla alueella, tuo oman haasteen näytöön. Tämä seikka on otettava huomioon tulosten tulkinnassa.

Miksi ilveksen käyttäytymistä selvitetään?

Merkittävä tarveperuste ilvekseen liittyvissä seuranta-, ja koesarjoissa, on syvällisemmän ymmärryksen saavuttaminen, suhteessa ilveksen käyttäytyminen sekä stressimuuttujat. Eli, mikäli jotain tapahtuu, jossa ilves on osallinen (esim. pihavierailu tai kotieläinvahinko), kiinnitämme huomion tapahtumaan, negatiivisessa valossa ja jätämme huomioimatta ne vuorovaikutukset tai välttämättömyydet, jotka tapahtuneeseen ovat ilvekseen liittyen, saattaneet johtaa. Ilveksen käyttäytymistä määritellään lähes poikkeuksetta, ihmisen suunnasta katsoen ja niin, miten määrittelijä kokee tapahtuman kosketuksen itseensä. Eli ilvestä katsotaan ainoastaan ihmissilmin ja tulkinnoin, huomioimatta sisäisten muuttujien ja/tai stressin vaikutusta, ilveksen käyttäytymiseen sekä reaktiokytköksiin.

Edellinen on seurausta siitä, että ymmärrys ilveksen käyttäytymisestä ja reaktioista eri tilanteissa sekä näiden taustalla vaikuttavista muuttujista, on ollut ohuen langan varassa. Tässä kontekstissa Ilveskeskus pyrkii keräämään näyttöä ilveksestä havaintojen, käyttäytymis-, ja maastoseurantojen sekä koesarjojen myötä. Mitä laajemmin löydämme vastauksia ja ymmärrämme ilveksen käyttäytymistä ilveksen suunnasta katsottuna sekä stressin vaikutusta käyttäytymiseen, sitä paremmin tiedostamme ilvesyksilön vaikutuksen kulttuurilliseen ympäristöön sekä villin luonnon lukuisiin mutta myös lajin sisäisiin vuorovaikutuksiin.

Ilveskeskuksen tavoitteena on ymmärtää ilveksen vaikutusta meihin ihmisiin sekä meidän toimintaamme mutta myös ihmisen vaikutus ilveksen elämämään. Siksi on tärkeää tiedostaa ihmisen ympäristöön tuottamat ärsykkeet, jotka voivat vaikuttaa ilveksen käyttäytymiseen, suuntaan tai toiseen. Ilveksen tulevaisuutta ja rinnakkaiseloa ihmisen kanssa katsottaessa, meidän on opittava huomioimaan toimijoiden yhteistyön lisäksi, oma ”ilvessuhteemme” kaksisuuntaisena vuorovaikutuksena, sen sijaan, että katsomme ainoastaan ilveksen vaikutusta itsemme. Ilveskeskus riippumattomana toimijana, voi myös tuottaa, ideoida ja tehdä ehdotuksia eri toimijoille, ilveksen käyttäytymisen suunnasta katsottuna.

Jos sitten tapahtuu jotain?

Ilveksen tehdessä jotain, joka meidän ihmisten käsitteistön ja moraalin mukaan on sopimatonta, puhumme usein häirikköilveksestä. Emme kuitenkaan voi mennä ja torua tuota ilvesyksilöä sanomalla – miksi teit noin!

Koska ilves ei puheistamme piittaa, niin olisiko paikallaan lähestyä tapahtumaa eri tavalla, esimerkiksi kysymällä avoimen objektiivisesti itseltä. ”Mikä ja mitä on taustalla, joka ehkä johti siihen, että ilves käyttäytyi, kuten käyttäytyi?”

Ilveksen taustalla olevia muuttujia tuntemalla ja hahmottamalla, saatetaan päästä tapahtuman sekä siihen johtaneiden muuttujien ymmärtämisessä, avoimeen harkinnan tilaan. Jäämättä kiinni omaan tunneperäiseen reaktioon tapahtumasta, voi nähdä ilveksen villinä petoeläimenä, joka käyttäytyy reaktioiden ja niitä aiheuttaneiden muuttujien sekä stressin ”ohjauksessa”, eikä ainoastaan pahiksena joka saalisti esimerkiksi, kotieläimen ruoakseen.

Edellinen ei tarkoita ilveksen vuoksi koetun pelon, saadun vamman tai kotieläimen menetyksen aiheuttamaa mielipahaa, surua tai taloudellisten menetysten väheksymistä. En myöskään väheksy tunnepuolen aikaan saamaa kokemusta ihmisessä. Mutta avoin lähestymiskulma tapahtumaan nousee tunnereaktion yläpuolelle, rationaalisen näkemisen kontekstiin, jolloin ”tunnesumun” hämärtämä ajattelu, saa paremmin tilaa objektiivisen kuvan muodostamiseen, tapahtuneesta.

Lisää aiheesta myös alla mainituilla sivuilla:

  • Onko ilves vaarallinen?
  • Ilves pihassa
  • Ilves ja kotieläimet
  • Häirikköilves?

Avainlaji

Metsäluonnon monimuotoisuus ja sen säilyminen kohtaa alati lisääntyviä haasteita. Nämä haasteet vaikuttavat suoraan tai välillisesti kaikkiin planeettamme lajeihin sekä lajiyksilöihin, myös ihmiseen. Ravintoverkon huipulla oleva ilves, on monimuotoisuuden yksi avainlaji, jonka kautta suoraan sekä välillisesti, voidaan nähdä eri muuttujien kasvanutta vaikutusta, luonnon monimuotoisuudelle. Yksi merkittävä muuttuja, joka koskettaa ilvesyksilöitä, voi olla stressi ja sen lisääntynyt vaikutus elinpiirillä. Stressimuuttujia ilvekselle ovat asutuksen laajeneminen, ravintoresurssin vähyys, saaliin menettäminen, sairaudet, kipu, vammat, häirityksi tuleminen, naaralle pentujen huoltaminen ja nuorille vierotus sekä mahdollinen orpous.

Akuutti stressi on lyhytkestoisena hyvä laatuinen (saalistus) myös villieläimelle, joten se ei muuta yksilön käyttäytymistä. Stressin muuttuessa krooniseksi, hyvät muuttujat vaihtuvat negatiivisiksi muuttujiksi, jolloin niiden kasvava vaikutus näkyy myös käyttäytymisen eri tilanteissa. Mitä pidempää ja enemmän stressi on läsnä ilveksen elämässä, sitä suuremmat ovat sen pysyvät vaikutukset käyttäytymiseen. Käyttäytymisen peilaaminen perustarpeiden sekä stressin kautta, laajentaa ymmärrystä käyttäytymiseen kullakin hetkellä vaikuttavista ulkopuolisista muuttujista sekä opitun tai sopeuman osamerkityksistä, ilveksen elämässä. Oleellista ei siis ole se, että tapahtuu – vaan se, miksi tapahtuu! Seurantojen ja kokeiden kautta kertynyttä evidenssiä (näyttöä), Ilveskeskus hyödyntää ilvesneuvonnassa ja ilvekseen liittyvien tilanteiden / tapahtumien ymmärtämisessä.

Lajituntemusta kasvattaen – myyttien kumoamista

Ilvekseen käyttäytymiseen liittyy edelleen monia myyttejä, luuloja sekä olettamuksia, sillä sen käyttäytymistä tunnetaan edelleen rajallisesti. Vaikka ilves on suurista petonisäkkäistä eniten hyväksytty, kohdistuu sitäkin kohtaan edelleen jonkin verran tietämättömyydestä johtuvaa pelkoa mutta myös joidenkin tapahtumien seurauksena, vihaa. Ilveskeskuksen toimintaa seurantahankkeiden lisäksi, on laajentaa ymmärrystä ilveksen käyttäytymisestä ja tuntemusta ilveksestä lajina mutta myös persoonallisina yksilöinä.

Käyttäytymisen teoriaa

Elonkehä 4/21 – Osma Naukkarinen

”Vaikka voi helposti sanoa, että Jussi Ristonmaa on yksi Suomen parhaiten ilveksiin perehtyneistä ihmisistä, hän ei suostu kutsumaan itseään ilvesasiantuntijaksi. ”Joskus on luullut jotain tietävänsä, mutta kissat kerta toisensa jälkeen tekevät sitten jotain, mikä pudottaa taas maan pinnalle.”

”Mitä enemmän ilvekset ovat minulle elämästään näyttäneet, sitä paremmin ymmärrän, miten vähän tiedän niiden elämästä” jr

Eli, käyttäytymisen todennäköisyyttä

Evidenssi (näyttö) ilveksen käyttäytymisestä, on lajinsisäisten-, sekä ulkoistenmuuttujien seurausta sekä tilanneriippuvaista ja eri suuruista todennäköisyyttä. Allekirjoittanut ei ilveksen käyttäytymisestä puhuessaan, tarkoita 100% faktaa tai totuutta, vaikka tiettyjä samankaltaisuuksia eri yksilöiden välillä, käyttäytymisessä saattaa ilmentyä. Ilvekset ovat yksilöitä, jolloin ärsykkeen aikaansaama käyttäytyminen, voi ilmentyä ulkoisten muuttujien vaikutuksesta, eri yksilössä, eri tavalla. Ilvekset eivät myöskään ole robotteja ja tämän seurauksena, sama yksilö voi reagoida samaan ärsykkeeseen, tänään toisin, kun edellisellä kerralla.

Ilveskeskuksen tuottaman evidenssin, objektiivisuuden mittarit ovat: avoimuus, kriittisyys, edistyvyys, itsekorjaavuus sekä itsenäisyys.

Ilveskeskuksen toimintaa

Ilveksen käyttäytymiseen liittyviä hankkeita

  • Ilvesneuvonta – Miksi ilves liikkuu pihoilla? Ilveksen käyttäytyminen eri tilanteissa. Kotieläimet, tuotantoeläimet ja ilves. Näitä ja paljon muuta, voi kysyä ilvesneuvonnasta
  • Ilveshavainnot jälki-, vai näköhavainto? Ilmoita havainto Ilveskeskukseen
  • Kokeelliset seurannat ilveksen käyttäytymiseen liittyen
  • Saaliseläinten reagointi ja käyttäytyminen, suhteessa ilvekseen
  • Ilves ja kotieläimet hanke, kartoittaa tapahtumia, joissa ilves on (tai epäillään olevan) toinen osapuoli
  • Ravintoketjun alempien petojen suhde ilvekseen (kettu, supikoira)
  • Ilves ja media hankkeessa seurataan millaisen kuvan media rakentaa ilveksestä
  • Ilves muuttuneessa ympäristössä ja tilassa tutkielma syventyy ilvekseen vaikuttavien stressitekijöiden tunnistamiseen, ympäristössä ja eri tilassa
  • Ihmisen ilves”suhde” – mistä ja miten ihmisen suhtautuminen ilvekseen muodostuu?

Esitelmät ja metsäretket

Seurantojen sekä kokeiden avaamaa käyttäytymisen evidenssiä sekä persoonallisuus eroja – ilman lopullista totuutta.

  • ”Ilves muuttuneessa ympäristössä” esitelmässä ilveksen käyttäytymistä maasto-, yksilö- ja ryhmäseurantojen sekä käyttäytymiskokeiden näyttöön nojaten. Mitä, miksi ja miten, ilveksen käyttäytymistä ja stressitekijöitä on selvitetty Uudistunut sisältö!
  • ”Ilves – sopeutuva saalistaja” esitelmässä helposti omaksuttavaa ja ymmärrettävää perustietoa ilveskissojen käyttäytymisestä ja elämästä. Esitelmä sopii lapsista (11-12v.) – vaariin ja mummoon. Mukana kuvia ja ilvesten ääntä.
  • ”Ilvesten jäljillä” metsäretki, suuntautuu ilveksen kotimetsään. Eli, ilveksen käyttäytymistä siellä, missä ilveskissa liikkuu.

Lisätiedot ja tilaukset Ilveskeskus – 041 313 0525

Neuvontaa ilveksen käyttäytymiseen liittyen

18v. – 365 päivää vuodessa – yli 630 puhelua – 565 tuntia

Ilvesneuvonta on Suomen ainoa palvelu, josta matalalla kynnyksellä, kuka vaan voi tiedustella ilveksen (Lynx lynx) käyttäytymisestä. Neuvonta perustuu maasto-, yksilö-, ja ryhmäseurannan sekä käyttäytymiskokeiden tuoman näytön kautta, ilveksen käyttäytymiseen sekä reaktioihin ja niiden taustalla vaikuttaviin muuttujiin.

Ps. Ilvekseen voi liittyä erilaisia kohtaamisia sekä tapahtumia. Ilveskeskus ei ota kantaa tapahtumien kulkuun eikä niiden lopputulokseen, puolesta tai vastaan. Ilveskeskus katsoo tapahtumia ja tilanteita, aina ilveksen käyttäytymisen suunnasta katsottuna – ilveksen silmin!

  • Liikkuuko ilves pihassa tai aitovierillä?
  • Voinko itse tehdä etukäteen jotain, ettei ilves kiinnostuisi tulemaan pihaan?
  • Kesykissan ja ilveksen välinen suhde?
  • Ilves, kotieläimet sekä tuotantoeläimet
  • Näitä ja paljon muuta ilvekseen liittyvää saat Ilvesneuvonnasta.

Ilvesneuvontapuhelin:

041 313 0525

joka päivä klo. 9-21

Katso myös lisätietoa Ilvesneuvonta -sivulta

Ilmoita ilveshavainto

Ilveskeskus on Suomen suurin yksittäinen ilveshavaintojen kerääjä

Havainnot ilveksestä voit ilmoittaa tekstiviestillä tai sähköpostilla.

ÄLÄ KÄYTÄ WHATS APP SOVELLUSTA, VIESTI EI TAVOITA ILVESKESKUSTA

Huom! Ilmoitettuja havaintoja, kuvia

tai videoita ei jaeta kolmannelle osapuolelle!

Katso ohjeet ilmoituksen tekemiseen Ilveshavainto -sivulta

Ilveskeskus on kerännyt havaintoja ilvesten liikkeistä, 1990 luvulta lähtien. Havainnot ovat merkittävä osa lajin käyttäytymisseurantaa. Ilveskeskukseen ilmoitetaan vuosittain 650-800 havaintoa ilveksestä. Kiitos kun autat laajentamaan ja täydentämään ymmärrystä ilveksen käyttäytymisestä, ilmoittamalla havainnot Ilveskeskukseen.

Ilves muuttuneessa ympäristössä -esitelmä

Käyttäytymisestä – stressimuuttujiin

Esitelmässä avaan kolmen vuosikymmenen aikana saatua näyttöä ilveksen käyttäytymisestä. Esitys raottaa myös ilvekseen liitettyjä, ”vaarallinen” sekä ”häirikkö” statusta mutta myös kotieläinten ja ilveksen symbioosia, ihmistä unohtamatta. Esitys pohjaa laajan koesarjan, yksilö-, sekä ryhmäseurannan ja luontaisen elinympäristön havaintoihin. Esitelmä seuraa ”Ilves muuttuneessa ympäristössä ja tilassa” tutkielman aineistoa, jossa tarkastelen ilveksen käyttäytymisen lisäksi, ilveksen kokemaan stressiä sekä stressin vaikutusta käyttäytymiseen, suhteessa eri muuttujat.

Laajempi kuvaus esityksestä: TÄSTÄ!

Lisätiedot ja varaukset: 041 313 0525 – Ilveskeskus, Jussi

Ilves radiossa

Ilves on kotonaan lumisessa maisemassa. Sen suuret tassut eivät uppoa syvälle lumeen, jolloin myös saalistus onnistuu helpommin. Talvella tupsukorvista tehdään eniten pihahavaintoja ja ulos sijoitetut valvontakamerat paljastavat tehokkaasti nämä yölliset vieraat. Välillä ilvesnaaras vierailee pihoilla jopa useiden pentujen kanssa. Koskenvuoren jylhissä maisemissa Jyväskylässä, lumen kuorruttamien puiden juurella vierailivat Jussi Ristonmaa ja Asko Hauta-aho.

YLE, Radio Suomi, Metsäradio 9.1.2024

Ilves talvella, kuuntele TÄSTÄ! (avautuu Ylen:n sivuille)

Metsäradio 2.8. ja 9.8. 2023 – Ilves muuttuneessa ympäristössä,

Osa 1. ke. 2.8. kuuntele TÄSTÄ! (avautuu Yle:n sivuille).

Osa 2. ke. 9.8. kuuntele TÄSTÄ! (avautuu Ylen: sivulle)

Ilvesten Youtube -kanava

Ilvesten Youtube kanavalta löydät videoklippejä mm. erilaisista koetilanteista, joissa etsittiin ilvekseen käyttäytymiseen vaikuttavia reaktiokytköksiä värien, hajujen ja muiden muuttujien kautta. Lisäksi kanavalla on harvoin kuultuja ääniä ja äänisarjoja, joita ilvekset käyttävät kommunikoinnissaan. Käy tutustumassa ilveskanavaan!

Siirry TÄSTÄ Ilvesten youtube kanavalle

Salametsästys on rikos!

Salametsästys on rikos, eikä sitä tule katsoa läpi sormien. Jokainen laittomasti metsästetty ilves tai muu suojeltu ja luvanvarainen eläin, on miinus luonnon monimuotoisuudelle. Samalla salametsästys mustamaalaa laillista metsästystä ja sitä harrastavia. Ilmoittamalla tiedossasi olevan salametsästystapahtuman poliisille, autat ilveksiä ja villiä luontoa. Samalla myös laillisesti metsästävät, välttävät leimautumasta salametsästäjiksi. Joten – miksi et ilmoittaisi?

Huom! Ilveskeskuksen sivuilla sekä esityksissä kerrotut päätelmät sekä kokeiden antamat näytöt, eivät ole kiveen hakattu, lopullinen totuus ilveksen käyttäytymisestä. Joten voit näyttöön nojaten falsifioida (osoittaa vääräksi) niitä käyttäytymis”tapoja”, joista näillä sivuilla tai esityksissä olen kertonut tai kerron.

Sivuston kaikki kuva ja teksti copy: Jussi Ristonmaa, jollei tekstissä tai kuvan yhteydessä toisin mainita. Kuvat on merkitty nimellä ja/tai Ilveskeskus -merkillä.

Terveisin – Jussi Ristonmaa

1994 – ILVESKESKUS – 2024