Ilves muuttuneessa ympäristössä
”Ilveksen käyttäytymistä vuodesta 1994”
Ilveskeskus on ilveksen (Lynx lynx) käyttäytymiseen perehtynyt, riippumaton, puolueeton ja itsenäinen toimija Suomessa. Näyttö, jota lähes kolmen vuosikymmenen aikana (1994-2023) ilveksen käyttäytymisestä on löydetty, perustuvat talvisin toteutettuihin maastoseurantoihin, laajoihin väri-, tuoksu-, ääni-, peili- sekä reaktiokokeisiin ja yksilön kuten myös ryhmäkäyttäytymisen pitkäkestoiseen seurantaan. Lisäksi ilvekseen vaikuttaviin stressin muuttujiin ja niiden vaikutuksesta ilveksen käyttäytymiseen, perehdyttiin em. hankkeiden aikana laajasti. Ymmärrystä yksilöiden välisistä eroista, opitun sekä sopeuman vaikutuksista on laajentanut useiden ilvesyksilöiden persoonallisuuden kartoittaminen. Persoonallisuuden ilmentymissä etsittiin yksilön olevaisuuden tilaan vaikuttavia muuttujia sekä yksilöiden muuttumattomia temperamentti eroja. Mittarina persoonallisuuteen vaikuttavana, ympäristöpaineen (mm. vuorokauden aika, toinen ilvesyksilö, ihminen, ympäristön tapahtumat ja vuorovaikutukset) lisäksi, ovat olleet seurattavan yksilön hännän liikkeet ja asennot, silmien ja pupillin koko sekä muoto, korvien liikkeet ja asennot, tarkkailtavan yksilön ulkoinen olemus sekä ilvesten käyttämät äänet/äänteet.
Miksi ilveksen käyttäytymistä selvitetään?
Kun jotain tapahtuu, jossa ilves on osallisena, kiinnitämme huomiota vain tapahtuneeseen, ymmärtämättä tilanteeseen johtaneita vuorovaikutuksia ja välttämättömyyksiä. Tästä johtuen, mitä laajemmin löydämme vastauksia ja ymmärrämme ilveksen käyttäytymistä sekä stressin vaikutusta käyttäytymiseen, sitä paremmin tiedostamme ilveksen vaikutuksen kulttuurilliseen ympäristöön sekä villin luonnon lukuisiin vuorovaikutuksiin. Käänteisesti voimme myös nähdä ihmiselon vaikutukset ilveksen elämään sekä käyttäytymiseen.
Biologinen indikaattori – ilves
Metsäluonnon monimuotoisuus ja sen säilyminen kohtaa alati lisääntyviä haasteita. Nämä haasteet vaikuttavat suoraan tai välillisesti kaikkiin planeettamme lajeihin sekä lajiyksilöihin, myös ihmiseen. Ravintoverkon huipulla oleva petoeläin (ilves) on biologinen indikaattori, jonka käyttäytymismuutosten kautta, voidaan nähdä luontoon vaikuttavien, negatiivisten muuttujien kasvanutta vaikutusta. Yksi merkittävä muuttuja, joka koskettaa ilvesyksilöitä, voi olla stressi ja sen lisääntynyt vaikutus elinpiirillä. Stressimuuttujia ilvekselle ovat asutuksen laajeneminen, ravintoresurssin vähyys, saaliin menettäminen, sairaudet, kipu, vammat, häirityksi tuleminen, naaralle pentujen huoltaminen ja nuorille vierotus sekä mahdollinen orpous.
Akuutti stressi on lyhytkestoisena hyvä laatuinen (saalistus) myös villieläimelle, joten se ei muuta yksilön käyttäytymistä. Stressin muuttuessa krooniseksi, hyvät muuttujat vaihtuvat negatiivisiksi muuttujiksi, jolloin niiden kasvava vaikutus näkyy myös käyttäytymisen eri tilanteissa. Mitä pidempää ja mitä enemmän stressi on läsnä ilveksen elämässä, sitä suuremmat ovat sen pysyvät vaikutukset käyttäytymiseen. Käyttäytymisen peilaaminen perustarpeiden sekä stressin kautta, laajentaa ymmärrystä käyttäytymiseen kullakin hetkellä vaikuttavista ulkopuolisista muuttujista sekä opitun tai sopeuman osamerkityksistä, ilveksen elämässä. Oleellista ei siis ole se, että tapahtuu – vaan se, miksi tapahtuu! Seurantojen ja kokeiden kautta kertynyttä evidenssiä (näyttöä), Ilveskeskus hyödyntää ilvesneuvonnassa ja ilvekseen liittyvien tilanteiden / tapahtumien ymmärtämisessä.
”Jotta ymmärtäisi ilveksen (Lynx lynx) käyttäytymistä, on hyväksyttävä yksilön perustarpeet ja niiden täyttämisen välttämättömyys” jr
Lajituntemusta kasvattaen – myyttien kumoamista
Ilvekseen käyttäytymiseen liittyy edelleen monia myyttejä, luuloja sekä olettamuksia, sillä sen käyttäytymistä tunnetaan edelleen rajallisesti. Vaikka ilves on suurista petonisäkkäistä eniten hyväksytty, kohdistuu sitäkin kohtaan edelleen jonkin verran tietämättömyydestä johtuvaa pelkoa mutta myös joidenkin tapahtumien seurauksena, vihaa. Ilveskeskuksen toimintaa seurantahankkeiden lisäksi, on laajentaa ymmärrystä ilveksen käyttäytymisestä ja tuntemusta ilveksestä lajina mutta myös personallisina yksilöinä.
Itsenäinen ja vapaa toimija
Toimijana Ilveskeskus on itsenäinen sekä riippumaton ja katsoo ilvekseen liittyviä tapahtumia (pihavierailut, vahingot tms.) ilveksen silmin ja sen käyttäytymisen kautta, ottamatta kantaa tilanteen muihin muuttuviin tekijöihin. Toimintansa objektiivisuuden mittareina Ilveskeskus pitää näytön avoimuutta, kriittisyyttä, edistyvyyttä sekä itsekorjaavuutta ja itsenäisyyttä.
”Mitä enemmän ilves on elämästään minulle näyttänyt, sitä paremmin ymmärrän, miten vähän tiedän sen elämästä” jr
Ilveskeskuksen toimintaa on:
Ilveksen käyttäytymiseen liittyviä hankkeita
- Ilveshavainnot jälki-, vai näköhavainto? Ilmoita se Ilveskeskukselle
- Ilvesneuvonta askarruttaako ilveksessä jokin? Tuleeko ilves kenties pihaan?
- Kokeelliset seurannat ilveksen käyttäytymiseen liittyen
- Saaliseläinten reagointi ja käyttäytyminen, suhteessa ilvekseen
- Ilves ja kotieläimet hanke kartoittaa tapahtumia, joissa ilves on (tai epäillään olevan) toinen osapuoli
- Ravintoketjun alempien petojen suhde ilvekseen
- Ilves ja media hankkeessa seurataan millaisen kuvan media rakentaa ilveksestä
- Ilves muuttuneessa ympäristössä ja tilassa tutkielma syventy ilvekseen vaikuttavien stressitekijöiden tunnistamiseen, ympäristössä ja eri tilassa
- Sisäiset muuttujat etsii niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat sietämiseen, yhteistyökykyyn tai välttelyyn, lajin sisäisesti
- Ihmisen suhtautuminen ja suhde ilvekseen – sosiaalisen lähestymiskulman tutkielma
Esitelmät – Metsäretket – Tarinankerronta
- ”Ilves muuttuneessa ympäristössä” esitelmässä ilveksen käyttäytymistä – maastoseurantojen ja kokeiden näytön nojaten
- ”Ilveksen jäljillä” – metsäretket, tilausretkenä ja/tai avoimena yleisöretkenä
- ”Tarina-Ilves” tarinoita symbioosista, metamorfoosista ja ilveskissojen elämästä
Ilves muuttuneessa ympäristössä -esitelmä
Esitys perustuu ”Ilves muuttuneessa ympäristössä ja tilassa” – tutkielmaan
Esitelmässä pohdin ja avaan ilveksen käyttäytymistä, niin maastossa kuin myös käyttäytymiskokeiden sekä yksilö-, ja ryhmäseurantojen ja stressimuuttujien pohjalta.
Onko värillä väliä ja jos on niin millä värillä? Kommunikointia yhteisössä ja sen ulkopuolelle. Feromonia sinne sun tänne ja minkähän vuoksi? Nämä ja paljon muuta kuvien, vidoiden ja ilveksen ”puheen” kautta.
Esitelmät pitää Ilvesten jäljillä vuodesta 1994 kulkenut ja itsensä ”ilvestyölle” 100% antanut Jussi Ristonmaa. Jussin kokemus ilveksen käyttäytymisestä pohjaa 14 vuoden talvisiin maastoseurantoihin eri puolella suomea, laajoihin käyttäytymiskokeisiin, stressin vaikutuksesta ilveksen käyttäytymiseen, loukkaantuneiden ilvesten pelastamiseen, ilveksen ja saaliseläinten symbioosin seuraamiseen maastossa, ilveksen ja pienempien petoeläinten vuorovaikutuksen seurantaan, ilveksen ja ihmisen – sosiaaliseen lähstymiskulmaan (tutkielma 1997-1998) sekä media sisältöjen luomaan ilveskuvaan ja paljon muuhun kiinnostavaan. Jussi on myös vastannut Ilveskeskuksen toiminnasta lähes kolme vuosikymmentä, kehittänyt yli 15 vuotta toiminutta Ilvesneuvonta -palvelua jonka kautta käydään vuosittain kymmeniä keskusteluja ilveksen käyttäytymisestä, analysoi vuosittain useita satoja, ilvekseen liittyviä havaintoja sekä tapahtumia. Lisäksi metsä kutsuu Jussia tekemään edelleen myös, ns. perusseurantaa ilvekseen liittyen. Ja matka jatkuu…
Esitelmä sopii – Tapahtumiin – Messuille – Harrasteporukoille – Niille, joita ilveksen käyttäytyminen kiinnostaa.
Katso esitelmästä lisää TÄSTÄ!
”Vaikka voi helposti sanoa, että Jussi Ristonmaa on yksi Suomen parhaiten ilveksiin perehtyneistä ihmisistä, hän ei suostu kutsumaan itseään ilvesasiantuntijaksi. ”Joskus on luullut jotain tietävänsä, mutta kissat kerta toisensa jälkeen tekevät sitten jotain, mikä pudottaa taas maan pinnalle.” Elonkehä lehden haastattelu 4/21, Osma Naukkarinen
Neuvontaa ilveksen käyttäytymiseen liittyen
Ilveskeskuksen ilvesneuvonta on tiettävästi Suomen ainoa palvelu, josta matalalla kynnyksellä voi tiedustella ilveksen (Lynx lynx) käyttäytymisestä. Voit myös tiedustella muita ilvekseen liittyviä ja mieltä askarruttavia tilanteita sekä saada ilveksen silmin katsovaa näkökulmaa, kokemaasi tapahtumaan.
PS. Ilveskeskus ei ota kantaa itse tapahtumaan tai sen kulkuun, vaan katsoo tilanteita ilveksen silmin, sen käyttäytymisen suunnasta.
- Liikkuuko ilves pihassa tai aitovierillä?
- Voinko itse tehdä etukäteen jotain, ettei ilves kiinnnostuisi tulemaan pihaan?
- Entä kesykissan ja ilveksen välinen suhde?
- Näitä ja paljon muuta ilvekseen liittyvää saat Ilvesneuvonnasta.
Katso lisätietoa Ilvesneuvonta -sivulta
Ilveshavainnot
Tekemäsi havainnot ilveksestä voit ilmoittaa soittamalla, tekstiviestillä tai sähköpostilla.
Katso ohjeet ilmoituksen tekemiseen Ilveshavainto -sivulta.
Huom! Ilmoitettuja havaintoja ei jaeta kolmannelle osapuolelle eikä niitä käytetä ilvesmetsästyksen perusteena!
Ilveskeskus on kerännyt havaintoja ilvesten liikkeistä 1990 luvulta lähtien ja ne ovat pieni mutta tärkeä osa lajin käyttäytymisseurantaa. Ilveskeskukseen ilmoitetaan vuosittain useita satoja havaintoja ilveksestä. Kiitos kun autat laajentamaan ja täydentämään ymmärrystä ilveksen käyttäytymisestä, ilmoittamalla havainnot Ilveskeskukseen !!!
”Ilveksen jäljillä” -metsäretket
”Ilvesretket vuodesta 1995 alkaen”
Ilveskeskus järjestää kesäisin kaikille avoimia metsäretkiä. Mutta jos haluat retkeillä tutulla porukalla, niin sekin on mahdollista, kun tilaat ilvesretken omalle ryhmällesi. Tilausretket sopivat tapahtumiin, perhe, tyhy- tai harrasteryhmille. Ilvesretket ovat olleet osa ilveskeskuksen toimintaa jo vuodesta 1995 lähtien.
Lisätietoa retkistä TÄSTÄ!
Ilveskeskuksen Youtube -kanava
Ilvesten Youtube kanavalta löydät videoklippejä mm. erilaisista koetilanteista, joissa etsittiin ilvekseen käyttäytymiseen vaikuttavia reaktiokytköksiä värien, hajujen ja muiden muuttujien kautta. Lisäksi kanavalla on harvoin kuultuja ääniä ja äänisarjoja, joita ilvekset käyttävät kommunikoinnissaan. Käy tutustumassa ilveskanavaan!
Siirry Ilvesten youtube kanavalle
Salametsästys on rikos!
Salametsästys on rikos, eikä sitä tule katsoa läpi sormien. Jokainen laittomasti metsästetty ilves tai muu luvanvarainen eläin, on miinus luonnon monimuotoisuudelle. Samalla salametsästys mustamaalaa laillista metsästystä ja sitä harrastavia. Ilmoittamalla tiedossasi olevan salametsästystapahtuman poliisille, autat ilveksiä, villiä luontoa ja laillisesti metsästäviä välttämään leimautumista salametsästäjiksi. Joten – miksi et ilmoittaisi?
Huom! Ilveskeskuksen sivuilla sekä esityksissä kerrotut päätelmät sekä kokeiden antamat näytöt, eivät ole kiveen hakattu, lopullinen totuus ilveksen käyttäytymisestä. Joten voit näyttöön nojaten falsifioida (osoittaa vääräksi) niitä käyttäytymis”tapoja”, joista näillä sivuilla tai esityksissä olen kertonut tai kerron.
Terveisin – Jussi Ristonmaa, Ilveskeskus.