Ilveshavainto

Kuvassa ilveksen vasemman etutassun jälki

Ilves voi jättää liikkuessaan monenlaisia jälkiä ja merkkejä maastoon. Talvi jolloin lumelle jää tassunjälkiä, on helpoin tapa tehdä havainto alueella liikkuneesta ilveksestä. Kesällä ilveksen jäljen näkeminen maastossa on harvinaisempaa, mutta joskus onnekas kulkija voi havaita jäljen kosteassa maaperässä tai muussa sopivassa paikassa johon jälki on taltioitunut.

  • Ilveksen jäljen voi tunnistaa mm. keskimmäisten varpaiden epäsymmetrisestä sijainnista toisiinsa nähden. Eli, meidän keskisormea (kämmenselän puolelta katsottuna) vastaava varvasantura on hieman edempänä kuin viereinen antura. Tästä eroavaisuudesta voi myös päätellä kummanko puolen (oik-vas) tassunjäljestä on kyse. Koiraeläimen jäljessä keskimmäiset varpaat ovat toisiinsa nähden symmetrisesti sijoittuneet.
  • Kissaeläimenä ilves voi myös levittää varpaitaan, jolloin epäsymmetrisyyden havaitseminen saattaa olla hieman hankalaa. Varpaiden levittyessä jäljen koko muuttuu myös suuremmaksi. Koiraeläin (supikoira, kettu, susi, koira) ei kykene levittämään varpaitaan.
  • Lisäksi ilveksen jälki poikkeaa koiraeläimen jäljestä pyöreytensä vuoksi. Koiraeläimen (kettu, kesykoira, susi) jälki muistuttaa hieman päärynää tai kananmunaa, ollen edestä kapea sekä leviten taaksepäin keskianturan suuntaan. Supikoiran jälki on ainoa koiraeläimen jälki joka on pyöreähkö mutta kokonsa puolesta pienempi (n. 5cm) kuin aikuisen ilveksen jälki. Supikoiran jäljen voi sotkea ilveksen pennun jälkeen varsinkin talven ensi lumilla (marras-joulukuu), jolloin ilvespennun jälki voi olla samaa kokoluokkaa.
  • Ilveksen jäljessä ei yleensä näy kynnen jättämiä viiltoja varvasanturoiden etupuolella. Koiraeläimen jäljessä kynnenpainauma näkyy lähes poikkeuksetta.
  • Ilveksen tassun keski-antura poikkeaa myös muodoltaan koiraeläimen vastaavasta anturasta. Tämä keskianturoiden eroavaisuuden havaitseminen lumijäljestä on kuitenkin usein vaikeaa, koska harvoin jälki jää lumeen niin selkeärajaisesti, että eron voisi havaita. Ilveksen varvasanturat ovat myös hieman erilaiset sijainniltaan, muodoltaan ja kooltaan, koiraeläimeen verrattuna.
  • Ilves liikkuu usein nopeaa käyntiä tai ravia, astuen takatassulla etutassun jättämään jälkeen, tällöin jäljen koko ja muoto voi muuttua erilaiseksi. Kooltaan aikuisen ilveksen etutassun jäljen pituus on noin 8-9 cm x 8-9 cm (takajalan jälki on hieman pienempi) ja askelväli käynnissä 80 -100cm. ja ravissa 130 – 150 cm. Kantavalle hangelle tallentuneessa jälkijotoksessa ja hitaassa käynti-askellajissa voi joskus näkyä kaikkien tassujen jäljet (takatassun jälki jää etutassun jäljen taakse), toisin kun upottavassa hangessa, jossa usein on VE ja VT samassa jäljessä ja OE ja OT samassa. Myös ns. askellaji ja vauhti vaikuttaa siihen mihin kohtaan ilves laskee takatassunsa. Hitaassa käynnissä takatassu jään usein etutassun jäljen taakse, kun taas ravissa takatassu osuu etutassun jättämän jäljen päälle.

VE = vasen etutassu, VT = vasen takatassu, OE = oikea etutassu, OT = oikea takatassu

Ilveksen jäljen mittaus – ristimitta

Ilveksen jäljen pituus mitataan pidemmällä olevan varvasanturan (ihmisen keskisormea vastaava, kun katsot kämmentäsi sen selkäpuolelta) etulaidasta, suuren keskianturan takalaitaan. Ilveksen jäljestä mitataan myös leveys oikean puoleisen varvasanturan ulkolaidasta – vastakkaisella puolella olevan varvasanturan ulkolaitaan, jolloin jäljestä saadaan ns. ristimitta.

Ilveksen jäljen mittaustapa (ristimitta) alapuolella olevassa kuvassa.

On hyvä myös tiedostaa, että naaraan ja uroksen jäljissä on kokoeroa joten vaihtelua jälkien koossa voi olla. Myös ikä vaikuttaa arvatenkin ensimmäisen elinvuoden aikana jäljen kokoon. Lisäksi sääolosuhteet ja lumen koostumus voivat tehdä jäljestä suuremman ja erilaisen, kun mitä se todellisuudessa on. Joskus onkin hyvä seurata jälkijotosta hieman pidempää, jotta voi varmistua mikä eläin jäljen on jättänyt.

Jos lähetät kuvan jäljestä, niin mikäli mahdollista laita jäljen viereen esim. tulitikkurasia jäljen koon arvioimiseksi ja kuvaa jälki suoraan ylhäältä päin (kuten yläpuolella oleva jälkikuva).

Alla olevassa kuvassa on ilveksen ja koiran jälki josta hyvin huomaa eroavaisuudet

Ilveksen äänet

Ilveksen ”puhetta” kuulee harvoin luonnossa. Tutuin metsässä kuultu ääni on todennäköisesti yhteys/kutsuääni (linkki kutsuääneen alempana). On hyvä muistaa, että metsän eläinten äänet muistuttavat joskus erehdyttävästi toisiaan, kuten mm. ketun ja ilveksen yhteys/kutsuääni ja siksi tarkkaa lajimäärityksen tekoa pelkän äänen perustella kannattaa kriittisesti pohdiskella. Se voi onnistua tai sitten ei. Seurantakoe tilanteissa sain huomata, että ilveksellä on hyvin laaja joukko pieniä äännähdyksiä ja äänisarjoja joita mm. emo käytää pentujen kanssa, mutta myös aikuiset yksilöt kommunikoidessaan keskenään. Lisäksi yksilöiden väliset erot, siis tapa tai halu äänikommunikointii tekevät ilveksen äänimaisemasta kiinnostavan alueen seurata. Pienenä kevennyksen sanon: kannattaa varata vähän evästä mukaan, sillä sattaa tulla pitkä reissu jos aiot ilveksen ”puheeseen” laajasti perehtyä.

Ilves viestii metsässä lajikumppaneilla pääsääntöisesti hajujen kautta, joten aikuisten yksilöiden välisillä ”puheilla” ei ole niin paljoa käyttöä (paitsi perheyhteisö). Alla olevasta linkistä pääset kuulemaan yhtä ilveksen monista äänistä. Lisäksi Ilveskeskuksen youtube -kanavalla voit kuulla muutamaa erilaista ilveksen ääntä, eri tilanteissa.

Naarasilveksen kutsu/yhteysääntä TÄSSÄ! (aukeaa Ilveskeskuksen youtube kanalle)


Ilmoita ilveshavainto

Nähdessäsi jälkiä tai jotain muuta ilvekseen liittyvää voit ilmoittaa siitä ilveskeskukseen niin halutessasi. Ilmoitettuja havaintoja ei jaeta kolmannelle osapuolelle eikä niitä käytetä ilvesmetsästyksen perusteena. Jos ilves liikkuu aitovierillä, katso ilveskeskus.fi/ilvesneuvontapalvelu.

Havainnot voi ilmoittaa soittamalla 041 313 0525 tai lähettämällä sähköpostia ilveshavainnot(at)gmail.com


Havaintoja voi soittamalla ilmoittaa päivittäin klo 9.00 – 21.00. Jos en vastaa soittoosi, yritä myöhemmin uudelleen tai laita tekstiviesti, niin soitan sinulle takaisin.

Huom!

Ilveskeskus ei kerää eikä talleta havainnon ilmoittajan puhelinnumeroa, sähköpostia tai muita tietoja rekisteriin. Sähköpostilla tai tekstiviestillä ilmoitettuun havaintoon lähetetään yksi kuittausviesti, havaintoilmoituksen vastaanottamisesta.


Alla olevassa kuvassa ilveksen askelväli, joka mitataan kuten esim. kuvassa vasemman etutassun askelväli (punainen viiva). Eli, kun vasen (tai oikea) etutassu on jättäny jäljen ja kun se seuraan kerran jättää jäljen = askelväli. Askelväli mitataan keskimmäisen varvasanturan etulaidasta (meidän keskisormea vastaava) seuraavaan saman tassun ja saman keskimäisen varpaan etulaitaan. Ilveksellä 80 – 100cm käyntiaskellajissa. On myös joskus tilanteita jolloin ilves käyttää liikkumiseen ns. ravia, tällöin askelväli täyskasvuisella yksilöllä on 130-150 cm.

Huomaa, että ilves astuu usein takatassun saman puolen etutassun jälkikuvaan. Tämä voi lumiolosuhteesta riippuen ”sotkea” hieman jälkeä. Siksi kannattaa etsiä sellainen jälki joka olisi pysynyt mahdollisimman ehjänä ja selväpiirteisenä.