Hyväksytty ilves

Suomalaiset suhtautuvat ilveksiin myönteisesti ja vain yhdeksän prosenttia suomalaisista katsoo, että ilveksiä on Suomessa liikaa, ilmoittaen sietokykynsä ilvestä kohtaan ylittyneen. Suomalaisten asenteita ilvekseen selvitettiin WWF Suomen Think if Laboratories tutkimusyrityksellä maaliskuussa 2013  teettämässä kyselyssä.

Ylivoimainen enemmistö suomalaisista, 73 prosenttia, on sitä mieltä, että ilveksiä ei ole Suomessa liikaa. Sama määrä suomalaisista katsoo, että heidän sietokykynsä ilvestä kohtaan ei ole ylittynyt.  18 prosentilla kysytyistä ei ollut kantaa ilvekseen. Vastaajina kyselyssä oli 2191 vähintään 18-vuotiasta suomalaista koko maan alueelta.

Ilves on EU:n luontodirektiivillä tiukasti suojeltu laji, jonka metsästykseen voidaan kuitenkin myöntää poikkeuslupia. *Nyt 1.12.2016 – 28.02.2017 väliselle metsästyskaudelle Maa- ja metsätalousministeriö myönsi 394 yksilön kaatokiintiön ja poroalueelle ei kiintiötä asetettu lainkaan. (*Ilveskeskuksen lisäys).

”WWF on vastustanut ilveksen poikkeuslupien määriä, jotka ylittävät roimasti kestävän verotuksen tason. Mielestämme huoli ilvestä kohtaan koetun sietokyvyn ylittymisestä on kyseenalainen, hataralla pohjalla ja perustuu valikoituneen otoksen mielipiteisiin. Nyt tehty kysely osoittaa nämä epäilykset oikeiksi”, sanoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan suurimmat ongelmat ilveskannan hoidon suunnittelussa liittyvät ”ihmisten sietokyvyn lisäämiseen ja parantamiseen”.  Ministeriö perusteli ilveksen suurta pyyntilupakiintiötä mm. sillä, että ihmisiä ärsyttää ilveksen tapa saalistaa valkohäntäpeurojen, metsäkauriiden ja jäniksien ruokintapaikoilla, jolloin riistanhoitotyön koetaan valuvan hukkaan.

Vain metsästäjissä ilvesvastaisuutta?

Valtaosa suomalaisista suhtautuu kyselyn tulosten mukaan ilvekseen positiivisesti sen viimeaikaisesta voimakkaasta runsastumisesta ja levittäytymisestä huolimatta.

”Ilveksen läsnäoloa siedetään hyvin, ja ilvesvastaista asennetta voi olettaa esiintyvän lähinnä osassa metsästäjäkuntaa”, Petteri Tolvanen sanoo.

”Taustalla on ehkä ajatus, että ilves ja metsästäjät kilpailevat valkohäntä- ja metsäkaurissaaliista. Valkohäntäkauris on kuitenkin Suomessa ihmisen tuoma vieraslaji, kun taas ilves on arvokas osa luontaista lajistoamme. Lisäksi sekä valkohäntäkauriin ja metsäkauriin saalismäärät ovat olleet kasvussa 2000-luvulla. Tämä osoittaa, että riistaa riittää sekä ilvekselle että ihmiselle.”

”Lisäksi ilveksellä on tutkimusten mukaan merkitystä pienpetojen kantojen säätelijänä. Elinvoimainen ilveskanta vaikuttaa suotuisasti esimerkiksi kanalintukantoihin”, Tolvanen lisää.

Suomen ilveskanta on ollut viime aikoina kasvussa. Ennen meneillään olevaa metsästysvuotta Suomessa oli Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan noin 2400-2500* ilvestä (*Ilveskeskuksen 1/2017 päivittämä tieto). Poronhoitoalueen eteläpuolisessa Suomessa ilveksen kotieläintaloudelle aiheuttamat vahingot ovat vaatimattomia, eikä ilves myöskään ole vaaraksi ihmisille. Lähde WWF.